Sofia Vikman: Jälki-istunto ei voi olla vapaaehtoinen

Kansanedustajan mukaan kouluilla on oltava riittävät keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen.
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Luokkahuone Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa Helsingissä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Oppilaan velvollisuus suorittaa määrätty jälki-istunto tulee kirjata lakiin, vaatii kansanedustaja Sofia Vikman (kok.).

– Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita oppilasta suorittamaan hänelle määrättyä jälki-istuntoa, jos hän päättää jättää tulematta. Opettajat ja rehtorit ovat kertoneet, että tällaisissa tilanteissa heidän keinonsa ovat liian rajalliset, Vikman kirjoittaa Facebookissa.

Hän vaatii asiaan korjausta.

– Jos koulun sääntöjä rikotaan, seurauksilla pitää olla todellinen merkitys. Määrättyä jälki-istuntoa ei voi voida väistää yksinkertaisesti lähtemällä kotiin.

– Lakia pitää muuttaa niin, että oppilaalla on velvollisuus suorittaa hänelle määrätty jälki-istunto.

Kyse on myös opettajien työn mahdollistamisesta, kansanedustaja kirjoittaa. Vikmanin mukaan opettajille ei pidä antaa tehtäviä ilman toimivia keinoja.

– Koulurauha ja jokaisen lapsen oikeus oppia edellyttävät, että kouluilla on riittävät keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen.

Kansanedustajan mukaan muutos tarvitaan, koska nykyiset keinot eivät enää toimi. Siksi lakia on korjattava. Vikmanin mukaan opettajilla pitää olla pitää olla toimivat keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen ja turvata koulurauha.

Julkaisussaan hän viittaa Iltalehden juttuun, jossa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen toteaa, että laki ei pakota oppilasta jäämään jälki-istuntoon. Lain mukaan oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi. Laissa ei kuitenkaan sanota, mitä tapahtuu, jos jälki-istuntoon ei jää.

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ei kommentoi edelleenkään äänestyskäyttäytymistään.
Nuorisojärjestön mielestä eduskunnan valtaa tulee vähentää.
Yli kolmannes vaalikauden 2,8 miljardin dollarin rahoituksesta on tullut 20 suurimmalta lahjoittajalta.
Mainos