Venäjän armeija käy hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan tavalla, joka loukkaa järjestelmällisesti Geneven yleissopimuksissa määriteltyjä sodan oikeussääntöjä, toteavat yhdysvaltalaiskenraali evp David Petraeus ja brittiprofessori Andrew Roberts Washington Post –lehdessä.
Venäjä on heidän mukaansa päättänyt tietoisesti toistaa Ukrainassa niitä toisen maailmansodan pahimpia piirteitä, jotka vuonna 1949 johtivat sodankäyntiä sääntelevien Geneven yleissopimusten laatimiseen.
– Joukkoraiskaukset, kidutus ja asutuskeskusten pommittaminen ovat niin yleisiä, että ne eivät voi olla muuta kuin seurausta siitä, että Venäjän ylijohto sulkee silmänsä väärinkäytöksiltä. Venäjän upseeristo näyttää pitävän siviilien kauhua ja kuolemaa sotasuunnitelmansa olennaisena osana, Petraeus ja Roberts sanovat.
– On hämmästyttävää, kuinka ihmisoikeusloukkaukset ovat 2000-luvulla yhä olennainen osa tapaa, jolla venäläiset taistelevat sekä ulkomaisia että kotimaisia vihollisiaan vastaan. Kun otetaan huomioon Venäjän historia ja sen usein huonosti johdetun armeijan psykologia, poikkeuksellisen raaka sodankäyntitapa muuttuu ehkä ymmärrettävämmäksi, he toteavat.
Kenraali Petraeus on komentanut Yhdysvaltain joukkoja Afganistanissa ja Irakissa. Hän toimi USA:n keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajana 2011–2012. Professori Roberts on tuottelias tietokirjailija ja Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen.
Teknologian kehitys on johtanut Petraeusin ja Robertsin mukaansa siihen, että Geneven yleissopimusten säännöksiä, kuten siviilien, lääkintähenkilöstön, haavoittuneiden ja sotavankien suojelua, olisi monin verroin helpompi noudattaa nykyaikaisessa sodankäynnissä kuin vielä 1939–1945. Venäläisille tämä näyttää kuitenkin olevan yhdentekevää.
– Julmuudet heijastelevat epäilemättä turhautumista siihen, että Venäjän hyökkäykset eivät luoneet edellytyksiä nopeaan voittoon. Turhautumisen ja vihan purkaminen aseettomiin siviileihin kidutuksen ja raiskausten avulla on reaktio, joka on traagisesti yhtä vanha kuin sota itsessään, he sanovat.
Kuuluisa historiantutkija Antony Beevor kertoo kirjassaan Berliini 1945 puna-armeijan sotilaiden raiskanneen useita miljoonia naisia vuosina 1944–1945 Itä-Euroopassa ja Saksassa. Eräät muut historioitsijat ovat esittäneet huomattavasti suurempiakin lukuja.
– Tämä poikkesi merkittävästi kaikkien muiden kyseiseen konfliktiin osallistuneiden asevoimien käyttäytymisestä – myös Saksan armeijan, jossa raiskauksia toki tapahtui, mutta niitä ei nimenomaisesti eikä epäsuorastikaan suvaittu. Venäläiset upseerit sen sijaan pitivät raiskausta hyödyllisenä ja halpana tapana palkita joukkojaan, rangaista vihollista ja terrorisoida väestöä. Presidentti Vladimir Putin tietää nykyään ihan yhtä lailla, mitä hänen joukkonsa ovat tehneet Tšetšeniassa, Georgiassa, Syyriassa, Afrikassa ja nyt Ukrainassa, Petraeus ja Roberts toteavat.
– Siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että Putin joutuisi joskus kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen, syytettyjen penkillä pitäisi olla myös suuri joukko hänen ylijohtoaan ja kätyreitään, he sanovat.
