Parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän aikataulu koskien ensi vaalikauden sopeutustarpeen julkistamista on muuttunut. Työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) vahvistaa, että ensi vaalikautta koskeva sitova finanssipolitiikan tavoite päätetään joulukuun sijaan vasta tammikuussa.
– Saamme EU-komissiolta vaadittavan viiteuran vasta joulukuun puolivälin tienoissa ja valtivarainministeriön talviennuste tulee samoin vasta joulukuun puolivälissä, Valkonen kertoi toimittajille eduskunnassa tänään perjantaina.
Näin ollen työryhmä ei ehtisi käsitellä tietoja ja laatia tavoitetta huolellisesti, jos pitäydyttäisiin aiemmin arvioidussa aikataulussa.
Toistaiseksi voimassa olevan tavoitteen mukaan julkista taloutta olisi sopeutettava ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä. Valkonen ei lähdenyt tiedotustilaisuudessa arvioimaan, miten tammikuussa julkaistava tavoite näyttäisi asettuvan:
– Alustava tavoitteemme 8 –11 on voimassa, ja emme ennen lopullista sitovaa päätöstä sitä muuta tai sitä kommentoi.
Vaikka Suomen taloudesta kuuluu erinomaisia uutisia, mikään ei Valkosen mukaan viittaa siihen, että nyt alkanut talouskasvu poistaisi julkisen talouden sopeutustarvetta.
– Näin ollen yhteinen työ tässä talossa velkaantumisen taittamiseksi jatkuu.
Valkonen sanoi olevansa tyytyväinen, että puolueet ovat tarttuneet haasteeseen vakavasti:
– Meillä on tullut jo uskottavia vaihtoehtoja muutamilta puolueilta, ja lähiaikoina on tulossa lisää.
Kokoomus julkisti oman vaihtoehtonsa ensi vaalikauden sopeutuksen toteuttamiseksi syyskuun lopulla. Eilen torstaina perussuomalaiset kertoi puoluestaan oman vaihtoehtonsa.
Perussuomalaisten vaihtoehdon yksityiskohtia Valkonen ei lähtenyt tilaisuudessa kommentoimaan:
– Hyvä, että he ovat esittäneet vaihtoehtonsa. Kokonaisuus siitä, että puolue on uppoutunut asiaan ja tehnyt omia valintojaan, se on tietenkin hyvä asia.
Valkonen korosti, että edessä oleva sopeutusurakka on ”täysin tehtävissä”, mutta vaatii yhteistyökykyä ja päättäväisyyttä.
Hän korosti myös velkajarrusovun merkitystä ei vain tulevaisuudessa – vaan vahvasti jo tässä hetkessä.
– Luottamus siihen, että Suomi haluaa ja on sitoutunut hoitamaan velkahaasteensa kuntoon, pitää meidän luottoluokitusta parempana, kuin mitä se olisi ilman tällaista sopua ja sitä kautta meidän korkotasoa matalampana.
Valkonen nosti tilaisuudessa varoittavana esimerkkinä Ranskan, jossa luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja kykyyn hoitaa taloutta on vakavasti horjunut.
– Olemme nähneet Ranskassa korkotason nousun hyvin nopeasti, mikä näyttää jatkuvan.