Sisäministeriön teettämä selvitys poliisin hallintorakenteesta ja kehittämisehdotuksista on valmistunut. Selvitys esittää, että poliisin kokonaismääräraha tulisi nostaa vaiheittain kahdeksan vuoden kuluessa pohjoismaiselle tasolle.
Poliisin toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä ovat hankaloittaneet etenkin toistuvat lisäbudjetit, sillä valtion talousarviossa osoitetut määrärahat ovat usean vuoden ajan olleet riittämättömät.
Yleisenä havaintona selvityksessä on, että kaikissa poliisin peruspalveluissa esiintyy poliisiyksikkökohtaisia eroja, osin suuriakin.
Keskeisimpänä haasteena nähdään perusrikostutkinnan tila. Rikosasioiden tutkinta-ajat ja selvitystasot ovat heikentyneet vuosien ajan. Vakaviin henkeen, turvallisuuteen ja talouteen kohdistuviin rikoksiin poliisi kykenee panostamaan edelleen varsin hyvin.
Poliisin resurssihaasteet ja toimintojen keskittäminen ovat heikentäneet harvaan asuttujen seutujen valvonta- ja hälytyspalveluja.
Selvitys esittää poliisille useita monivuotisia ja valtakunnallisia ohjelmia, joilla muun muassa perusrikostutkinnan tasoa nostetaan ja harvapartiointi ulotetaan kaikkialle Suomeen. Mahdollisuutena raportissa nähdään tehokkuuden nosto, jossa rikosten selvitysaste per henkilötyövuosi olisi 1000 rikosta.
Myös sitä pohditaan, voisiko poliisin hälytys- ja valvontatoiminnon sekä rikostutkinnan työtä sujuvoittaa lisäämällä ns. ”yhden kosketuksen” toimintamallin käyttöä. Mallissa kenttä hoitaa suppean esitutkinnan heti kentällä loppuun asti.
Selvitys esittää useita kehittämisvaihtoehtoja vähittäisestä toiminnan kehittämisestä erilaisiin rakenteellisiin muutoksiin. Kehittämisen tärkeimpänä tavoitteena on tiedotteen mukaan tuoda ”poliisi takaisin tavallisten ihmisten pariin”.
Selvityksen mukaan voisi olla hyödyllistä tavoitella yhtä poliisivirastoa, joka muodostuisi Poliisihallituksesta, valtakunnallisista yksiköistä ja poliisilaitoksista. Poliisiviraston sisällä olisivat sen jälkeen poliisin ylijohto, sisäiset tukipalvelut, valtakunnalliset yksiköt KRP ja Poliisiammattikorkeakoulu sekä operatiiviset poliisialueet. Poliisin hallintorakennetta on uudistettu viimeksi viime vuosikymmenellä.
Samanaikaisesti käynnissä on ollut poliisin toimintalähtöinen verkostotarkastelu, jossa tavoitteena on luoda malli sille, miten poliisin toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa optimaalisesti eri puolille Suomea. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut kuvaus poliisin toiminnan ja toimipisteverkoston nykytilanteesta.
Selvityshenkilönä toimi varatuomari Juhapekka Ristola. Poliisin asiantuntijana selvitystyössä oli apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.