Ulkomaalaistaustaiset ovat noin 1,4 kertaa useammin rikoksesta epäiltynä verrattuna suomalaistaustaisiin, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista vuodelta 2024.
Suomalaistaustaisilla rikosepäilyjä oli 538 kappaletta väestön 10000 henkilöä kohden. Mukana eivät ole rikkomukset, kuten esimerkiksi liikenteen ylinopeudet.
Länsi-Aasiasta (esim. Irak, Afganistan) lähtöisin olevilla ulkomaalaistaustaisilla vastaava luku oli 1594, eli rikostaso on noin kolminkertainen.
Pohjoisafrikkalaista syntyperää olevilla yliedustus oli noin 2,8-kertainen. Mukana ovat ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat.
Vastaavasti esimerkiksi Itä-Aasiasta lähtöisin oleviin ulkomaalaistaustaisiin kohdistuu noin 70 prosenttia vähemmän rikosepäilyjä kuin suomalaistaustaisiin. Naisten osuus on pieni niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisten rikosepäilyissä.
Luvut eivät kuvaa yksittäisten henkilöiden määrää, vaan henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin hän on epäiltynä. Tilasto ei kerro, johtaako rikosepäily syytteeseen tai tuomioon.
Helsingin yliopiston kriminologi Matti Näsin mukaan suhteelliset luvut ovat pysyneet varsin vakiintuneina 2010-luvulta, jolloin ulkomaalaistaustaisten osuus epäillyistä nousi hyppäyksenomaisesti.
– Ulkomaalaistaustaisilla on vähän korkeampi rikostaso ja eri taustamaista tulevilla on vähän eri riskejä, Näsi summaa Verkkouutisille.
Samoin sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas. Ulkomaalaistaustaisten määrä on noussut nopeasti kymmenessä vuodessa hieman yli kymmeneen prosenttiin koko Suomen väestöstä.
– Väkilukuun suhteutettuna kaikkien ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä on laskenut lähelle suomalaistaustaisten tasoa, vaikka absoluuttiset lukumäärät ovatkin kasvaneet, Haapakangas sanoo.
Näsin mukaan tilastoja selittää se, että joistain maista on muuttanut Suomeen lähinnä nuorta väestöä – ”nuoruus ylipäätään on rikosriski” – sekä se, ovatko tulijat sota- ja kriisimaista vai onko maahanmuutto enemmän työperusteista.
Haapakangas havainnollistaa väestörakenteen vaikutusta vertaamalla 18-29-vuotiaita länsiaasialaistaustaisia miehiä suomalaistaustaisiin mieheen: länsiaasialaistaustaisten yliedustus pienenee, vaikka onkin edelleen noin 2,5-kertainen.
Näsi huomauttaa, että maahanmuuttajataustaisten rikosepäilyihin pätee sama kuin kantaväestöön: epäilyt kasautuvat voimakkaasti pienelle joukolle. Esimerkiksi 50-100 henkilöä voi oman taustamaansa 10000 ihmisen joukosta aiheuttaa yliedustuksen.
– Siellä voi olla pieni osa, jolle on kasautunut ongelmia, ovat ne sitten päihde- ja huumeongelmia tai muita haasteita.
– Jos näihin helppoja ratkaisuja olisi, niin ne olisi varmasti jo tehty, Näsi sanoo.
Irak, Somalia ja Syyria erottuvat
Kansalaisuuden mukaan katsottuna tilastoista erottuvat Irak, Somalia ja Syyria. Näiden maiden kansalaisilla rikosepäilyjen määrä 10000 asukasta kohti on selvästi yli 2000, kun se Suomen kansalaisilla on 549.
Suomessa asuvilla Irakin kansalaisilla rikostaso on noin 4,8-kertainen (2658/10000) verrattuna suomalaisiin. Myös Gambian kansalaisilla rikosepäilyjen määrä ylittää 2000 kymmentä tuhatta kohti, mutta gambialaisia on Suomessa selvästi vähemmän kuin kärkikolmikon maista tulleita.
Suomessa asuvilla Ruotsin kansalaisilla rikosepäilyjen suhdeluku oli 1274 ja virolaisilla 1136.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Minkä vuoksi rikosepäilyissä korostuvat Irak, Somalia ja Syyria? Matti Näsin mukaan kyse on monen asian yhteisvaikutuksista.
– Kun haastavista olosuhteista tulee paljon nuoria, siinä on omat riskinsä. Myös koulutustaso vaikuttaa, pääseekö integroitumaan yhteiskuntaan. Jos tulomaassa jäät koulutuksen ja työn ulkopuolelle, sieltä se lähtee. Esimerkiksi muissa maissa, joissa on isompia maahanmuuttajien yhteisöjä, voi olla helpompi löytää kontakteja, tukiverkosto ja töitä.
Näsin mukaan myös yksittäisen ison rikosvyyhdin selviäminen voi näkyä tilastossa piikkinä jonkin maan kohdalla.
– Ruotsalainen huumeliiga otetaan kiinni, niin yhtäkkiä törkeissä huumausainerikoksissa tilastoidaan nelinkertainen määrä ruotsalaisia, hän kuvaa.
Teot kasautuvat samoille henkilöille
Seksuaalirikoksissa ulkomaalaistaustaisilla, eli ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajilla, oli vuonna 2024 noin 2,3-kertainen määrä rikosepäilyjä suhteutettuna suomalaistaustaisiin.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuorein rikollisuustilannekatsaus kertoo, että vuonna 2023 ulkomaan kansalaisten osuus selvitettyjen raiskausrikosten epäilyistä oli 27 prosenttia (353 epäiltyä). Kymmenen edeltävän vuoden aikana osuus on vaihdellut 21 ja 38 prosentin välillä.
Myös raiskausrikoksissa ulkomaalaistaustaisten yliedustusta epäillyissä selittää joiltain osin väestön nuori ikärakenne.
Raiskauksesta tuomittujen ulkomaalaistaustaisten vankien kanssa terapiatyötä tehnyt seksuaaliterapeutti Tiina Alakärppä kuvaili Seuralle viime kesänä, että asiakkaissa korostui tausta Lähi-idässä, kaoottiset elämänolosuhteet, välinpitämättömyys tai tietämättömyys laeista ja säännöistä, osin antisosiaalinen käyttäytyminen sekä kunniakulttuuriin liittyvät tekijät.
Tilastokeskuksen vuosia 2017–2018 koskevassa selvityksessä ulkomaan kansalaisten ikä- ja sukupuolivakioitu suhteellinen riski joutua raiskausrikoksesta epäillyksi oli noin kuusinkertainen Suomen kansalaisiin nähden. Irakin kansalaisilla osuus oli noin 16-kertainen, Somalian kansalaisilla kuusinkertainen ja Viron kansalaisilla kolminkertainen.
Näsi toteaa, että luvut ovat pysyneet varsin samankaltaisina. Myös seksuaalirikoksissa teot kasautuvat samoille henkilöille. Esimerkiksi Viron kansalaisten kohdalla puhutaan Näsin mukaan ehkä 40 tekijästä ja laivamatkailu näkyy tilastossa.
Joka kymmenes on vieraskielinen
Vieraskielisten määrä ylitti Suomessa 600000 vuonna 2024. Selvästi suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää puhuvat, joita oli yli 100000. Tämän jälkeen yleisimmät kieliryhmät olivat viro, arabia, ukraina, englanti ja somali.
Turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat ovat viime vuosien aikana olleet Somalia, Venäjä, Turkki, Afganistan ja Irak.