Kansalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulisi nykyistä tarkemmin määritellä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus. 9 prosenttia ei pidä palvelulupausta tarpeellisena, ja 22 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa, selviää Finanssialan teettämästä kyselystä.
– Julkisten palveluiden tarkka määritteleminen auttaisi sekä kansalaisia, valtiovaltaa että palveluiden tarjoajia. Kun tiedämme, mihin julkisiin palveluihin olemme oikeutettuja ja mitkä jäävät ihmisen omalle vastuulle, jokainen voi paremmin täydentää julkiselta puolelta saamaansa palvelua omalla rahoituksellaan, sanoo Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Päättäjien ei hänen mukaansa tarvitse lähteä määrittelemään palvelulupausta tyhjästä. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki on jo aiemmin selvittänyt Finanssialan toimeksiannosta, miten Suomen verrokkimaissa julkisesti rahoitettu palveluvalikoima on pystytty määrittelemään täsmällisesti.
– Seuraavan hallituksen on otettava mallia Euroopan maista, joissa soten palvelulupaus on määritetty. Työ on syytä aloittaa viimeistään ensi vaalikaudella. Jo nyt liitoksissaan natiseva sote-sektorimme ei enää kestä asian lykkäämistä, Ahosniemi huomauttaa.
Palvelulupaus selkeyttäisi hänen mukaansa tilannetta myös valtiovallalle. Kun verovaroin kustannettava taso ja rajat olisi määritelty, kustannukset tulisivat läpinäkyvämmiksi ja niiden ennakointi olisi helpompaa.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo Ylellä: Hyvinvointiyhteiskunnan ytimestä tarvitaan keskustelua