Venäjän Kamtšatkan niemimaata riepotelleen 8,8 magnitudin maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen yhteensä seitsemän niemimaan tulivuorta on herännyt henkiin.
Venäjän tiedeakatemian vulkanologian ja seismologian instituutin Kaukoidän osaston mukaan purkauksen aloittivat Bezymjannyi (purkautui viimeksi vuonna 2020), Kambalny (2017), Karymsky (2010), Kljutševskaja (2023), Krasheninnikov (noin vuonna 1463), Mutnovsky (2000) ja Avatšinsky (1991).
Viimeksi Kamtšatkalla purkautui seitsemän tulivuorta samaan aikaan vuonna 1737. Niemimaalla on kuutisenkymmentä aktiiviseksi luokiteltua tulivuorta.
Eniten huomiota on herättänyt viimeksi noin 550 vuotta sitten purkautuneen Krasheninnikovin voimakas purkaus, joka on sylkenyt tuhkaa jo yli viiden kilometrin korkeuteen.
Huolta herättää kuitenkin eniten Kambalny, jota pidetään kohtalaisen vaarallisena. Yksi tutkija sai vuorella surmansa vuonna 1979. Vuori purkautui viimeksi vuonna 2017 ja heitti taivaalle tuhkaa kuuden päivän ajan hankaloittaen lentoliikennettä Tyynellämerellä. Sitä aiemmin Kambalny purkautui vuonna 1769.
Siperian korkeimman vuoren, 4 754 metriä korkean Kljutševskajan tuottaman laavavirran pituus on jo kolme kilometriä, ja se on alkanut sulattaa läheistä jäätikköä. Avatšinskyn purkaus tuottaa toistaiseksi vain höyryä ja kaasuja.
Myös Bezymjannyin purkaus on ollut suhteellisen rauhallinen heikon räjähdyspurkauksen jälkeen, mutta tuhkapurkauksia pidetään mahdollisena. Satelliitista havaitusta Mutnovskyn purkauksesta annettiin keltainen varoitus lentoliikenteelle.
Kamtšatkalla on ollut purkaus käynnissä jo vuodesta 1999 alkaen Šivelutšin tulivuorella, jonka edelleen jatkuva räjähdysmäisen purkausten sarjan uskotaan pahimmillaan sinkoavan tuhkaa jopa kahdeksan kilometrin korkeuteen.
