Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys. Vaikka nykyään olemme osa sotilaallista liittokuntaa, EU on meille edelleen merkittävä turvallisuusyhteisö, totesi kansanedustaja Mika Kari (sd.) puolueensa ryhmäpuheessa valtioneuvoston selonteosta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen.
Hänen mukaansa viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että valmius reagoida nopeasti kehittyviin kriiseihin on keskeistä.
– Suomen osallistuminen nopean toiminnan joukkojen toimintaan tukee tätä kautta Suomen puolustuskykyä myös nyt, kun olemme Naton jäseniä. EU:n taisteluosastot ovat osa unionin sotilaallista kriisinhallintaa, ja ne on tarkoitettu ennen kaikkea nopean toiminnan kriisinhallintatehtäviin.
Karin mielestä taisteluosastojen puolesta puhuu se, että osastot voidaan ottaa nopeasti käyttöön, mikä mahdollistaa ripeän reagoimisen kriiseihin.
– Taisteluosastojen tarkoituksena onkin vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja keinovalikoimaa kriisinhallinnassa. Tämän lisäksi taisteluosastot edesauttavat jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä.
Vuodesta 2007 lukien Euroopan unionilla on ollut samanaikaisesti valmiudessa kaksi taisteluosastoa, ja Suomi on alusta lähtien ollut toiminnassa mukana.
– Osallistumalla valmiusvuoroihin Suomi osoittaa tukensa unionin yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle sekä yhteistyölle kriiseihin vastaamiseksi. Nyt alkava vuoro on järjestyksessään jo kahdeksas, Kari totesi.
Selonteon mukaan Suomi on osallistumassa monikansalliseen taisteluosaston valmiusvuoroon yhdessä Ranskan ja Belgian kanssa ensi vuoden tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Taisteluosasto toimii Ranskan johdolla. Suomi lähettää osastoon Merivoimien raivaajaosaston, jonka tehtävänä on miinojen ja räjähteiden raivaaminen.
Kari toteaa, että valmiusvuoroon osallistumisella tavoitellaan puolustusvoimien kriisinhallintatehtävien edellyttämää sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistä, ylläpitoa ja yhteensopivuutta sekä tuetaan etenkin reserviläisten osaamisen kehittämistä.
– Osallistumista hyödynnetään edelleen kansallisen puolustuksen kehittämiseen ja kotimaiseen viranomaisyhteistyöhön. Vaikka taisteluosastoja ei ole käytetty, valmiusvuoroihin osallistuminen on ollut Suomelle hyvää harjoitusta ja tarjonnut meille arvokasta kokemusta myös Nato-jäsenyyden kannalta, Kari sanoi.
– Samalla se on palvellut oman puolustuskykymme kehittämistä sekä vahvistanut Puolustusvoimien yhteisoperaatiokykyä ja henkilöstön valmiutta toimia yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa. Lisäksi Suomi on johdonmukaisesti osoittanut panostavansa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuuden vahvistamiseen, hän jatkoi.
– Annamme täyden tukemme Suomen osallistumiselle EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon, Kari ilmoitti SDP:n kantana.