Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Helsingin Sanomissa Yhdysvaltain senaatin päätöstä ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset merkkinä siitä, että maa on sitoutunut sotilasliittoon.
– Kyllähän tuo senaatin näkemys kuitenkin merkitsee tietynlaista Naton hyväksymistä. Kun se päätös oli niin massiivinen, hän sanoo.
Suomen ja Ruotsin ei Niinistön mukaan tarvitse myöskään suuremmin kantaa huolta siitä, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti ja miten tämä valinta vaikuttaisi Yhdysvaltojen suhtautumiseen Natoon.
Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump onnistui herättämään kautensa aikana epäilyksiä Natoa kohtaan republikaanipuolueen sisällä.
– Hänkin näyttää jossain vaiheessa todenneen ja hän pitää ansiona, että hän on herättänyt Euroopan kantamaan vastuutaan. Kun silloin 2018 oli tämä levottomuutta herättänyt Nato-kokous, jossa hän nimenomaan patisti eurooppalaisia ottamaan sen kahden prosentin vastuun bruttokansantuotteistaan, Niinistö sanoo.
Tavoitteena on, että kaikki Nato-maat käyttäisivät puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
– Nyt aika monet eurooppalaiset maat ovat joko tavoittaneet tai lähestyvät ainakin (kahta prosenttia). Luulen, että sekin on varmasti vaikuttanut republikaanien kantaan, Niinistö arvioi HS:lle.
Presidentti Niinistön mukaan Yhdysvaltain senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell kertoi hänelle maaliskuun Washington-vierailun yhteydessä, että republikaanit tulevat tukemaan Suomen Nato-hakemusta.
Republikaanisenaattoreista vain yksi vastusti Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Äänestystulos oli murskaava 95-1. Jäsenyyden kannatus Yhdysvaltain senaatissa oli suurempi kuin Suomen eduskunnassa.
