Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta pitävät kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin väitettä oppositiopuolueista turvallisuusuhkana vaarallisena ja demokratialle vieraana puheena.
”Rajalakiäänestykset ovat osittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle. Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten vihreät ja vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa”, Essayah sanoi.
Essayahin väite on Koskelan ja Virran mukaan omiaan lietsomaan polarisaatiota, hajaannusta ja epäluottamusta.
– Ministeri Essayahin syytös on absurdi, mutta lisäksi se on sisäisesti ristiriitainen: syyttäessään vasemmistoliittoa ja vihreitä turvallisuusuhasta se toteuttaa täsmälleen samaa, mihin Venäjä hybridivaikuttamisellaan pyrkii, eli kansallisen koheesion rikkomiseen oman edun saavuttamiseksi, sanoo Koskela.
Koskela ja Virta korostavat tiedotteessaan, että on vastuutonta levittää väitettä, että eduskunnassa istuisi puolueita, joita Suomen kansallinen turvallisuus ei kiinnostaisi. Tällainen puhe, erityisesti ministeriasemasta oppositiota kohtaan, on oppositiojohtajien mukaan vastuutonta.
– Suomen edun mukaista ei ole lähettää sellaista viestiä itärajan taakse, etteivätkö täällä kaikki puolueet huolehtisi yhteisen kotimaamme turvallisuudesta. Se on vain ja ainoastaan Kremlin lankoihin kompuroimista, sanoo Virta.
Essayah viittaa syytöksellään käännytyslain eduskuntakäsittelyyn. Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät äänestivät lakia vastaan, koska oikeusoppineiden lausuntojen mukaan se on syvästi ristiriidassa Suomen solmimien ihmisoikeussopimusten, EU-oikeuden ja jopa oman perustuslakimme kanssa.
– Käännytyslaki tuskin tulee estämään hybridivaikuttamista, mutta se tulee varmasti estämään ihmisoikeuksien toteutumisen. Ihmisten välineellistäminen ei tarkoita, etteikö välineellistetyllä ihmisellä voisi olla aitoa suojeluntarvetta, sanoo Koskela.
