Etlan tuore raportti paljastaa, että 59 prosenttia parhaiten tienaavista suomalaisyrityksistä pysyy kärkiviidenneksessä vuodesta toiseen. Etlan vanhempi tutkija Jaakko Markkanen arvioi, että kyse on enemmän luovasta tuhosta kuin kilpailun toimimattomuudesta. Yrityskauppavalvonnassa hän näkee selvän lainsäädännöllisen aukon.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi viime viikolla muistion, jossa tarkastellaan yritysten voittomarginaalien pysyvyyttä Suomessa vuosina 2013–2024. Aineisto kattaa yli 160 000 yritystä ja yli miljoona yritysvuosihavaintoa.
Tulokset ovat silmiinpistäviä: korkeat voittomarginaalit eivät tasoitu ajan myötä niin kuin talousteorian pitäisi ennustaa. Uudet tulokkaat eivät laske toimialan hintatasoa, ja kärkiyritykset pysyvät asemissaan selvästi todennäköisemmin kuin jakauman keskellä olevat.
Tehokkuutta vai markkinavoimaa?
Raportti esittää kaksi kilpailevaa selitystä ilmiölle. Joko tuottavammat yritykset yksinkertaisesti kasvavat heikompien kustannuksella ja resurssit kohdentuvat tehokkaammin tai vakiintuneet yritykset hallitsevat markkinoita niin vahvasti, ettei kilpailu paina niiden marginaaleja alas.
Raportin kirjoittaja Markkanen kallistuu ensimmäisen selityksen suuntaan.
– Arvioisin, että havainnot perustuvat enemmän resurssien tehokkaampaan kohdentumiseen kuin siihen, ettei kilpailu toimisi lainkaan Suomessa. Mutta erottelu on vaikea, koska yrityksen markkinavoima voi itsessään olla peräisin sen kustannustehokkuudesta, Markkanen toteaa.
Uudet tulokkaat hinnoittelevat itsensä ylös – miksi?
Yksi raportin yllättävimmistä havainnoista on, että uudet markkinoille tulijat asettuvat korkean voittomarginaalin toimialoilla vakiintuneiden yritysten hintatasolle tai sen yläpuolelle. Kilpailun näkökulmasta markkinoiden pitäisi toimia päinvastoin: tulijan pitäisi alittaa vakiintuneen hinta saadakseen jalansijan.
Markkanen selittää ilmiötä valikoitumisella.
– Uudet tulokkaat ovat itse arvioineet markkinoille tulon kannattavaksi. Siksi voimme odottaa, että ne pärjäävät keskimäärin paremmin kuin markkinoilla jo toimivat yritykset. Kyse on käytännössä luovasta tuhosta: markkinoille tulee parempia yrityksiä kuin sieltä poistuu, mikä tehostaa resurssien kohdentumista. Tämä on enemmän luovaa tuhoa käytännössä kuin osoitus dramaattisemmasta ilmiöstä, hän sanoo.
Evidensia osoittaa lainsäädännön aukon
Kilpailupolitiikan osalta parannettavaa löytyy. Markkanen nostaa esiin yrityskauppavalvonnan otto-oikeuden puuttumisen Suomesta.
Otto-oikeudella kilpailuviranomainen voisi ottaa tutkittavakseen yrityskauppoja, jotka jäävät alle nykyisen ilmoituskynnyksen liikevaihdon perusteella. Suomessa tällainen työkalu puuttuu.
– Yrityskauppavalvonnan otto-oikeus tulisi mahdollistaa Suomessa. Sillä voitaisiin estää Evidensia-eläinlääkäriketjun kaltaiset tilanteet, joissa yksittäinen toimija onnistuu valtaamaan markkinat tekemällä ostoksia liikevaihtorajan alapuolella, Markkanen sanoo.
Evidensia kasvatti Suomessa asemaansa ostamalla yksittäisiä eläinlääkäriasemia, joista yksikään kauppa ei yksinään ylittänyt kilpailuviranomaiselle ilmoittamisen kynnystä – vaikka kokonaisuutena lopputulos oli merkittävä markkinakeskittyminen.
Markkanen muistuttaa kuitenkin, että uudet työkalut eivät yksin riitä.
– Ne toimivat vain niin hyvin kuin viranomainen osaa niitä käyttää. Lisäksi nykyinen kilpailupolitiikka asettaa kuluttajavaikutukset ensisijaiseksi huoleksi, mikä ei välttämättä ole aina optimaalista koko kansantalouden kannalta.
Lähde: Markkanen, Jaakko (19.5.2026). ”Markkinavoiman pysyvyys: Yritysdynamiikan ja kilpailun rajat Suomessa”. Etla Muistio nro 179.