Salamurhia ja sabotaasia – salainen muistio varoittaa Kremlin toimista

Ranskassa on varauduttu skenaarioihin, joissa Venäjän hybriditoimet voisivat johtaa siviiliuhreihin.
Venäjä on kiihdyttänyt hybriditoimia länsimaita vastaan. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Venäjä on kiihdyttänyt hybriditoimia länsimaita vastaan. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Venäjä on kiihdyttänyt hybriditoimia länsimaita vastaan. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Venäjä on kiihdyttänyt hybriditoimia länsimaita vastaan. / AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO

Ranskan hallinnossa on laadittu salainen muistio mahdollisista Venäjän hyökkäyksistä ja häirintäoperaatioista Ranskassa ja muualla Euroopassa.

Syyskuussa valmisteltu asiakirja laadittiin Élysée-palatsissa järjestettävää Venäjä-uhkaa käsittelevää kokousta varten, ja siinä on hyödynnetty Ranskan tiedustelupalvelujen toimittamia tietoja.

Muistiossa arvioidaan L’Express-lehden mukaan todennäköisimmäksi kehityskuluksi tilanne, jossa Venäjä kiihdyttää jo havaittuja hybridioperaatioitaan vuoden 2027 alkuun mennessä.

Asiakirjassa luetellaan mahdollisiksi toimintatavoiksi muun muassa sabotaasit, salamurhat ja kyberhyökkäykset. Synkimpiin skenaarioihin kuuluvat siviiliuhreja aiheuttava terroriteko tai häirintäoperaatio, jonka seurauksena matkustajakone putoaisi.

Euroopan unioniin kohdistuvissa skenaarioissa tarkastellaan L’Expressin mukaan esimerkiksi Euroopan keskuspankkiin kohdistuvaa kyberhyökkäystä ja EU-komissaarin salamurhaa.

Muistiossa ei arvioida yksittäisten skenaarioiden todennäköisyyttä. Kyse on varautumisesta eikä konkreettisesta tiedustelutiedosta, jonka mukaan Venäjä olisi ryhtymässä juuri tällaisiin iskuihin.

Leipzig muutti uhka-arviota

Eurooppalaisten turvallisuusviranomaisten arvioihin on vaikuttanut erityisesti elokuinen tapaus Leipzigissa Saksassa.

Räjähteellä varustettu lennokki tunkeutui 4.–5. elokuuta Leipzigin lentoaseman alueelle ja suuntasi kohti ukrainalaista rahtikonetta. Lennokin kiinnitysmekanismi ei lehden tietojen mukaan toiminut suunnitellusti, minkä vuoksi laite irtosi eikä räjähtänyt.

Tutkinnassa löytynyt DNA-jälki yhdistettiin latvianvenäläiseen mieheen, jolla on yhteyksiä Venäjän sotilastiedustelu GRU:hun. Turvallisuuslähde arvioi ranskalaismedialle, että operaation monimutkaisuus viittasi todelliseen pyrkimykseen saada aikaan räjähdys eikä vain varoitusviestin lähettämiseen.

Poimintoja videosisällöistämme

Ranskassa tapauksessa nähdään viitteitä siitä, että Venäjän toiminnan seuraukset Euroopassa voivat olla aiemmin ennakoitua vakavampia.

Presidentti Emmanuel Macron sanoi 24. syyskuuta TF1:n ja France 2:n haastattelussa pitävänsä mahdollisena Venäjän toteuttamaa iskua ranskalaiselle lentoasemalle. Hän kuvasi uhkaa todelliseksi ja tilanteen kiristyvän.

Macron oli jo aiemmin syyskuussa kutsunut puoluejohtajia ja presidenttiehdokkaita Élysée-palatsiin kuulemaan tiedustelujohtajien arviota Venäjän uhasta.

Le Monden mukaan tapaaminen järjestettiin tilanteessa, jossa Euroopassa oli tapahtunut useita vakavia sabotaaseja ja epäilyttäviä tapauksia. Myös Ranskan johto arvioi Venäjän hybriditoiminnan muuttuneen.

Kohteena yhteiskunnan toiminta

Muistiossa varaudutaan laajamittaiseen kriittisen infrastruktuurin sabotaasiin. Mahdollisia kohteita olisivat esimerkiksi energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkot.

Ranskan viranomaiset arvioivat, että Kreml voi painostaa erityisesti Ukrainan tukemiseen osallistuvia puolustusteollisuuden yrityksiä.

Ranska on tähän asti joutunut Venäjään yhdistettyjen operaatioiden kohteeksi vähemmän kuin esimerkiksi Puola ja Saksa, mutta maan vahva sotilaallinen tuki Ukrainalle kasvattaa riskiä.

EU-maat ovat parhaillaan valmistelleet yhteisiä toimintatapoja Venäjään yhdistettyihin hybridioperaatioihin vastaamiseksi. Syyskuun lopulla eurooppalaisviranomaiset varoittivat uusien sabotaasioperaatioiden mahdollisuudesta eri puolilla Eurooppaa.

Tanskan puolustusvoimien mukaan sota-aluksen toiminta oli häiritsevää ja vaaransi Fennec-helikopterin miehistön.
Säästöjä haetaan muun muassa valtion menoista ja eläkkeistä.
Jarno Limnellin mukaan Venäjän vaikuttamiseen kuuluu muun muassa epävarmuuden lisääminen, uhkakuvien vahvistaminen ja luottamuksen horjuttaminen.
Mainos