Suomella ole suunnitelmia ydinaseiden sijoittamisesta Suomen maaperälle rauhan aikana, sanoo Tasavallan presidentti Alexander Stubb viitaten Ranskan ydinpelotteen eurooppalaiseen ulottuvuuteen.
– Mutta meillä on suunnitelmia strategisen dilemman luomiseksi Venäjälle, Stubb sanoo Wall Street Journalille.
Suomi päätti sykysllä liittyä Ranskan lanseeraamaan Euroopan turvallisuuden kannalta merkittävään ydinpelotealoitteeseen. Aloitteessa on kyse kahdenvälisestä yhteistyöstä Ranskan kanssa. Aloitteen tarkoituksena on vahvistaa turvallisuutta ja puolustuksen pelotetta Euroopan laajuisesti.
Ranskan aloite ei korvaa eikä ole päällekkäinen Naton ydinpelotteen kanssa. Naton ydinpelote perustuu liittokunnan ydinasejakojärjestelyyn ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen. Liittokunnan ydinpelote toimii viime kädessä Naton turvallisuuden takaajana.
Stubbin mukaan Suomen turvallisuuden kannalta on hyödyllistä saada tietoa Ranskan suunnitelmista ja olla mukana yhteistyössä. Hänen arvionsa mukaan kokonaisuus rakentuu hitaasti.
– Emme tiedä, mihin tämä päätyy. Kyse on luultavasti 10–15 vuoden prosessista.
Ranskan kerrotaan vahvistavan ydinpelotteensa eurooppalaista ulottuvuutta yhdessä Britannian, Saksan, Alankomaiden, Belgian, Puolan, Kreikan, Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ”eteentyönnetty pelote” (forward deterrence) -aloitteeseen kuuluu suunnitelmia ydinasekyvyillä varustettujen Rafale-hävittäjien sijoittamisesta eri puolille Eurooppaa sekä yhteyksien rakentamisesta tiedustelun, ennakkovaroituksen ja suojatun viestinnän saroilla.
Tarkoituksena on lisätä Venäjän epävarmuutta siitä, miten Eurooppa vastaisi mahdolliseen ydinasetason eskalaatioon.
Ranskan ydinpelotedoktriini säilyy edelleen tiukan puolustuksellisena. Yhteistyön kautta Ranska ei tarjoa kumppaneilleen ydinasesateenvarjoa. Maa säilyttää täyden päätösvallan ydinaseistaan ja elintärkeiden intressiensä määrittelystä myös jatkossa.