Saksan hallitus hyväksyi viime viikolla uuden väestönsuojelusuunnitelman, jolla maa varautuu kriisitilanteisiin ja mahdolliseen Venäjän hyökkäykseen.
Suunnitelmaan on varattu kymmenen miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.
Kyse ei ole paluusta kylmän sodan suojaverkostoon, vaan päinvastoin siirtymästä uudenlaiseen ajatteluun. Sen sijaan että rakennettaisiin suojapaikkoja koko väestölle, suunnitelmassa painotetaan nopeaa reagointia, hälytysjärjestelmiä ja kansalaisten omaa varautumista.
Olemassa olevia maanalaisia tiloja, kuten parkkihalleja, tunneleita ja metroasemia, kartoitetaan ja liitetään hälytysjärjestelmiin, jotta ne voidaan ottaa kriisissä käyttöön.
Keskeisessä osassa on NINA-hälytyssovellus, jonka avulla kansalainen voi paikantaa lähimmän suojan ja poistumisreitit.
Suunnitelmaan kuuluu myös 110 000 kenttävuoteen ja yli tuhannen erikoisajoneuvon hankinta, liittovaltion lääkintävalmius suuronnettomuuksia varten 50 paikkakunnalla sekä siviilipuolustuksen johtokeskus, joka koordinoisi toimintaa Saksan asevoimien kanssa.
Yksikään suoja ei ole täysin toimintakuntoinen
Tarve on suuri, sillä Saksan suojakapasiteetti on rapautunut vuosikymmenten varrella.
Kylmän sodan aikana maassa oli lähes 2 000 julkista väestönsuojaa, mutta nykyään niitä on enää 579, ja niissä on tilaa noin 480 000 ihmiselle. Saksan väkiluku on yli 83 miljoonaa.
Liittovaltion väestönsuojeluviraston (BBK) mukaan yksikään suojista ei ole täysin toimintakuntoinen.
Suunnitelmaa esitellessään sisäministeri Alexander Dobrindt totesi, että ajattelua on uudistettava. Hänen mukaansa on irrottauduttava 80-luvun suojakonseptista, joka ei ole koskaan kunnolla toiminut, sillä jo tuolloin suojapaikkoja oli alle kahdelle prosentille väestöstä.
Puolustusministeri Boris Pistorius viittasi Euronewsin mukaan Ukrainan kokemukseen, jossa hälytyssovellus ohjaa kansalaiset lähimpään kellariin tai sisätilaan.
– Tavoite ei voi koskaan olla suojapaikka 80 miljoonalle saksalaiselle. Se ei ole toteutettavissa eikä tarpeen, Pistorius sanoi.
BBK:n johtaja Ralph Tiesler on todennut Süddeutsche Zeitungille, että tavoitteena on luoda nopeasti tilaa miljoonalle ihmiselle ja säilyttää yhteiskunnan toimintakyky kriisissä.
Suomi mallina, johon Saksa ei yllä
Saksalaismedioissa on pohdittu, miksei maa rakenna kattavaa väestönsuojaverkostoa Suomen tai Sveitsin tapaan.
Kontrasti on huomattava: Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on tilaa noin 4,8 miljoonalle ihmiselle eli käytännössä valtaosalle väestöstä. Helsingissä suojapaikkoja on jopa enemmän kuin asukkaita.
Saksalle vastaava verkosto olisi kallis ja käytännössä vaikea rakentaa, sillä monilla kaupungeilla ei ole tarvittavaa maanalaista infrastruktuuria. Siksi maa on valinnut toisen tien.
Taustalla on laajempi käänne ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 muutti Saksassa käsityksen sodan mahdollisuudesta, ja osa läntisistä analyytikoista pitää mahdollisena, että Venäjä voisi kyetä hyökkäykseen Naton alueelle muutaman vuoden kuluessa.
Avoimeksi jää silti kysymys siitä, kenelle rajallinen suojakapasiteetti riittäisi.
LUE MYÖS:
Amerikkalaismedia esittelee: Näin Suomessa rakennetaan ydinsuoja tuhansille ihmisille (VU 20.2.2026)