Joukko saksalaisia entisiä poliitikkoja ja vaikutusvaltaisia Venäjä-suhteiden vaalijoita on pitänyt yllä epävirallista yhteyttä Vladimir Putinin hallintoon Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana, kertoo The Times.
Ryhmän edustajat ovat tavanneet venäläisiä suljettujen ovien takana luksushotelleissa Azerbaidžanin Bakussa ja Arabiemiraattien Abu Dhabissa. Tapaamisia on järjestetty ainakin viisi Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen.
Viimeisin tapaaminen pidettiin viime viikolla Bakussa. Saksalaisdelegaatioon kuuluivat muun muassa entisen liittokanslerin Angela Merkelin kansliapäällikkönä toiminut Ronald Pofalla ja Brandenburgin entinen pääministeri Matthias Platzeck.
Venäjää edustivat muun muassa Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvoston johtaja Valeri Fadejev sekä energiayhtiö Gazpromin hallituksen puheenjohtaja Viktor Zubkov. Zubkov on toiminut aiemmin Putinin varapääministerinä.
Epävirallinen verkosto pitää itseään vuonna 2021 lakkautetun Saksalais-venäläisen foorumin (Petersburger Dialog) jatkajana. Foorumi keräsi aikanaan yhteen Saksan ja Venäjän poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.
Yhteydenpitoa jatkanut saksalaisryhmä muodostuu pitkälti henkilöistä, jotka ovat vuosien ajan tunnettu venäläismielisistä kytköksistään. Aiempiin tapaamisiin ovat osallistuneet muun muassa sosiaalidemokraattien SPD:n kansanedustaja Ralf Stegner ja kristillisdemokraattien CDU:n entinen Pohjois-Reininmaan-Westfalenin osavaltioministeri Stephan Holthoff-Pförtner.
Tapaamiset herättävät huolta eri Euroopan maissa
Saksalaiset osanottajat ovat kuvailleet tapaamisia yksityiseksi hankkeeksi. Myös liittokansleri Friedrich Merzin hallitus on ottanut toimintaan julkisesti etäisyyttä.
Merzin kansliapäällikkö Thorsten Frei sanoo, ettei ole mitään syytä uskoa Venäjän olevan valmis vakaviin neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta.
– Kaikki kansainväliset yritykset ovat epäonnistuneet surkeasti ja aina Venäjän vuoksi, Frei sanoi Die Zeitille.
Tapaamiset ovat silti herättäneet huolta joidenkin Saksan eurooppalaisten liittolaisten keskuudessa. Niissä pohditaan, ovatko kyseessä vain yksityiset keskustelut vai valmistellaanko niiden kautta laajempaa varjodiplomatiaa Kremlin kanssa.
The Timesin mukaan Berliinissä spekuloidaan, että Pofalla saattaisi asemoida itseään välittäjäksi, jos epävirallisista yhteyksistä myöhemmin siirryttäisiin vakavampiin neuvotteluihin. Pofallalla on korkeantason yhteyksiä sekä Saksassa että Venäjällä.
”Saksa on Kremlille ensisijaisen tärkeä kohde”
Chatham Housen Venäjä-asiantuntija John Lough arvioi, ettei toiminta edusta Saksan hallituksen virallista politiikkaa. Hänen mukaansa tapaamiset ovat kuitenkin Venäjälle hyödyllinen viestintäkanava niille sosiaali- ja kristillisdemokraateille, jotka suhtautuvat sovittelevasti Moskovaan.
– Saksa on Kremlille ensisijaisen tärkeä kohde sen taloudellisen voiman sekä sen vuoksi, että maa voisi jälleenrakentaa puolustuksensa ja nousta asteittain Naton korvaavan, uuden eurooppalaiselle pohjalle rakentuvan puolustusjärjestelmän keskiöön.
Saksan merkitys Euroopan turvallisuudelle on kasvanut samalla, kun maan odotetaan vahvistavan puolustustaan ja ottavan suuremman vastuun Venäjän muodostaman uhan torjumisesta.
Epäviralliset tapaamiset Putinin lähipiirin kanssa herättävätkin kysymyksen siitä, kuinka yhtenäisesti ja luotettavasti Saksa toimii suhteessa Ukrainaan ja muihin eurooppalaisiin liittolaisiinsa.
Saksan mahdollisuuksia toimia rauhanvälittäjänä heikentää lisäksi maan pitkä ja kiistanalainen Venäjä-politiikka. Lehden mukaan Ukrainaa ja joitain muita eurooppalaisia kumppanimaita Saksaan suhtaudutaan epäluuloisesti maan historiallisten Venäjä-kytkösten takia.
Saksan mahdollisesta alttiudesta palata uudelleen vanhoihin Venäjä-yhteyksiinsä on Verkkouutisissa kerrottu aiemmin tässä. Vanhan Venäjä-politiikan toimijat ovat edelleen aktiivisia Saksassa.
Entinen liittokansleri Gerhard Schröder on säilyttänyt läheiset suhteensa Putiniin ja ajanut johdonmukaisesti Venäjän etuja. Myös presidentti Frank-Walter Steinmeieriin suhtaudutaan epäillen hänen ennen vuotta 2022 harjoittamansa Venäjä-politiikan vuoksi.
Merkel puolestaan sanoo, ettei häntä ole pyydetty EU erityislähettilääksi. Hänen mukaansa Putin tuskin suostuisi neuvottelemaan eurooppalaisen edustajan kanssa, jolla ei olisi itsenäistä poliittista valtaa.
Tähän mennessä eurooppalaiset yhteydenottoyritykset ovat kariutuneet Kremlin haluttomuuteen käydä todellisia neuvotteluja.