Yhdysvallat oli aiemmin torjunut Saksan pyynnöt saada yli 1 600 kilometrin kantaman risteilyohjuksia.
Saksa on solminut Yhdysvaltojen kanssa aiesopimuksen Tomahawk-risteilyohjusten hankinnasta, kertoo The War Zone. Liittokansleri Friedrich Merzin mukaan sopimus saavutettiin tällä viikolla Ankarassa järjestetyn Nato-huippukokouksen yhteydessä.
Saksa on aiemmin tavoitellut jopa 400 maasta laukaistavaa Tomahawk Block Vb -ohjusta. Hankinnan arvoksi on arvioitu yli miljardi dollaria. Yhdysvallat on aiemmin torjunut Saksan ostopyynnöt.
Tomahawk Block V -ohjusten kantama on versiosta riippuen yli 1 600 kilometriä. Ohjuksia voidaan lennon aikana ohjata uudelleen ja niille voidaan välittää päivitettyjä maalitietoja. Block Vb -version taistelukärki soveltuu erilaisten maamaalien tuhoamiseen.
Ohjusten käyttö edellyttää myös Typhon-laukaisujärjestelmien hankkimista. Saksalaismedian mukaan Berliini teki niitä koskevan pyynnön jo heinäkuussa 2025.
Typhonista voidaan laukaista myös ilmatorjuntaan ja pintamaaleja vastaan soveltuvia SM-6-ohjuksia. Myös muita Yhdysvalloissa kehitettäviä pitkän kantaman ohjuksia voidaan tulevaisuudessa laukaista järjestelmästä.
USA:n ohjusjoukkoja ei ilmeisesti tule Saksaan
Hankinta kasvattaa merkittävästi Saksan pitkän kantaman iskukykyä. Saksan maavoimien nykyisen MARS II -raketinheitinjärjestelmän käytössä olevien rakettien kantama on vain noin 70 kilometriä.
Yhdysvaltojen lisäksi Tomahawk-ohjuksia käyttävät tällä hetkellä Australia, Britannia, Japani ja Alankomaat. Kaikki maat ovat kuitenkin hankkineet ohjuksen mereltä laukaistavia versioita. Saksasta olisi tulossa ensimmäinen Tomahawkin maasta laukaistavan version vientiasiakas.
Hankinnan arvioidaan myös merkitsevän, ettei Yhdysvallat toteuta aiempaa suunnitelmaansa pitkän kantaman ohjusjoukkojen sijoittamisesta Saksaan. Presidentti Joe Bidenin hallinto oli suunnitellut amerikkalaisten Tomahawk-, SM-6- ja myöhemmin hypersoonisten ohjusten sijoittamista Saksaan vuodesta 2026 lähtien.
Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa vähentävänsä Saksassa olevien joukkojensa määrää 5 000 sotilaalla. Samalla Pentagonin kerrottiin luopuneen pitkän kantaman ohjusjoukon pysyvästä sijoittamisesta maahan.
Enää ei pelätä Venäjän ärsyttämistä
Saksa pitää Tomahawk-ohjuksia väliaikaisena ratkaisuna ennen eurooppalaisten pitkän kantaman asejärjestelmien valmistumista.
Saksa osallistuu Ranskan johtamaan Euroopan pitkän kantaman iskukykyhankkeeseen (ELSA), jonka tavoitteena on kehittää 1 000–2 000 kilometrin kantaman ohjus 2030-luvulla. Lisäksi Saksa ja Britannia suunnittelevat yhteistä yli 2 000 kilometrin kantaman täsmäasejärjestelmää.
Puolustusministeri Boris Pistorius on aiemmin arvioinut, että eurooppalaisten vastineiden kehittämiseen kuluu 7-10 vuotta, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä.
Venäjän kasvavan ohjusuhan vuoksi Euroopan Nato-maat ovat vahvistamassa pitkän kantaman iskukykyään. Venäjä on sijoittanut Kaliningradiin ydinasekäyttöön soveltuvia Iskander-ohjuksia ja Kinzhal-ohjuksilla varustettuja MiG-31-hävittäjiä. Se on myös käyttänyt Ukrainan sodassa uusia pitkän kantaman aseita, kuten Orešnik-ballistista ohjusta.
Maasta laukaistavien keskipitkän kantaman ohjusten kehittämistä rajoittanut INF-sopimus purkautui, kun Yhdysvallat vetäytyi siitä vuonna 2019. Venäjä keskeytti oman osallistumisensa sopimukseen vuonna 2023.
Julkaisu huomauttaa, että Tomahawkilla on myös historiallinen yhteys Saksaan. Yhdysvallat sijoitti kylmän sodan aikana maahan Tomahawkiin perustuvia BGM-109G Gryphon -risteilyohjuksia, jotka poistettiin käytöstä INF-sopimuksen seurauksena.
Julkaisun mukaan Saksan Tomahawk-hankinta kuvastaa muutosta Naton pelotepolitiikassa. Pitkän kantaman tavanomaisia iskuaseita ei enää pidetä ensisijaisesti jännitteitä lisäävinä vaan välttämättömänä osana Venäjän muodostamaan uhkaan vastaamista.