Lähes 5 000 saksalaissotilasta sijoitetaan pysyvästi Liettuaan suojelemaan Saksan itäistä sivustaa. Asiasta kertoo saksalaislehti Bild.
Saksan puolella on kuitenkin ongelma. Se on seurausta Saksan ”käännekohdasta”: Bildin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Saksan asevoimat eli Bundeswehr sijoittaa pysyvästi suuren määrän sotilaita ulkomaille – suoraan Valko-Venäjän rajalle.
Rūdninkain kaupunkiin noin 30 kilometrin päähän rajasta rakennetaan nopeasti uusia asuinrakennuksia, kouluja ja päiväkoteja sekä muuta tarpeellista infrastruktuuria. Lisäksi joukkoja sijoitetaan Ruklan sotilaskaupunkiin ja muihin tukikohtiin
Työt näyttävät edistyvän hyvin, sanoo Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas.
Tämän mukaan valmistelut lähes 5 000 sotilaan saksalaisen prikaatin lähettämiseksi maahan ovat aikataulusta edellä. Prikaatissa on noin 4 800 sotilasta ja noin 200 siviilityöntekijää.
Puolustusministeri Kaunas kuvaili prikaatikenraali Christian Huberin johtaman Bundeswehrin panssariprikaatin suunniteltua sijoittamista ”Saksan ja Liettuan suhteiden virstanpylvääksi”.
Nyt Liettuassa on noin 1 800 saksalaissotilasta. Tässä kuussa he suorittavat pelote- ja puolustusharjoituksia itäisellä sivustalla Pabradessa, vain 20 kilometrin päässä Valko-Venäjän rajasta.
Saksalainen prikaati aloittaa toimintansa Rūdninkain kaupungissa tulevana syksynä. Bildin mukaan on kuitenkin edelleen epäselvää, miten täysi operatiivinen valmius saavutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä.
– Noudatamme vapaaehtoisen palveluksen ohjaavaa periaatetta ja täydennämme sitä tarvittaessa pakollisilla toimenpiteillä, sanoi Bundeswehrin ylitarkastaja Christian Freuding.
Saksan asevoimien sisällä ensimmäistä kertaa ulkomaille sijoitettua suurta yksikköä pidetään lippulaivahankkeena, jonka tarkoituksena on korostaa Saksan sitoutumista Nato-velvoitteisiinsa.
Liettua sijaitsee lähellä niin Valko-Venäjää kuin Venäjän Kaliningradin aluetta. Strategisesti keskeistä suojattavaa on ainakin Suwałkin käytävä: se on noin 70 kilometrin levyinen maa-alue Puolan ja Liettuan välillä. Jos Venäjä ja Valko-Venäjä katkaisisivat sen, Baltian maat voisivat jäädä erilleen muusta NATOsta. Saksalaisprikaatin tarkoitus on tehdä tällaisesta skenaariosta huomattavasti vaikeampi.
Bundeswehr on alleviivannut, että panssariprikaati ei ole hyökkäysjoukko, vaan osa Naton etulinjan pelotetta. Tarkoituksena on viestittää Moskovalle ja Minskille, että mahdollinen hyökkäys Liettuaan kohtaisi välittömästi suuren saksalaisen ja samalla koko Naton sotilaallisen vastauksen.