Kuukausia kestäneiden tiiviiden neuvottelujen jälkeen Saksan valtakoalitio on päässyt sopuun kansallisesta turvallisuusstrategiasta. Saksa ja Italia ovat olleet ainoat G7-maat, joilla ei ole ollut omaa turvallisuusstrategiaa sitten toisen maailmansodan. Päätös strategian luomisesta tehtiin jo liikennevalokoalitioksi nimitetyn hallinnon tullessa valtaan joulukuussa 2021.
Ainoa merkittävä asia 76-sivuisessa dokumentissa on kuitenkin siinä, että se ensi kertaa nimeää Venäjän pääuhaksi. Saksan turvallisuusprioriteetteja yhä epävakaammassa kansainvälisessä toimintaympäristössä kuvaavan strategian piru saattaakin piillä sen yleisluontoisuudessa.
Strategia alleviivaa Saksan sitoutumista Natoon ja EU:hun sekä kahdenvälisiin kumppanuuksiin Yhdysvaltain ja Ranskan kanssa. Venäjän muodostaman ja pitkälle ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen asti muodostaman uhan vuoksi strategia korostaa myös Saksan asevoimien vahvistamisen tarvetta.
Sen jälkeen strategia siirtyykin kattamaan haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, pandemioihin, kyberturvallisuuteen, terveydenhoitoon, huoltovarmuuteen ja katastrofiapuun. Kiinaan raportti viittaa kumppanina, ”jota ilman globaaleja haasteita ei voida ratkaista”, mutta muistuttaa myös, että Kiina on toiminut ”yhä uudelleen intressiemme ja arvojemme vastaisesti” ja ”harjoittaa taloudellista valtaansa saavuttaakseen poliittisia päämääriä”. Kiina mainitaan kuitenkin vain seitsemän kertaa, kun ilmasto saa 71 mainintaa.
Strategian sisältö on ennustettava sisältäen lähinnä yleisesti tiedossa olevia asioita. Siinä on vain yksi maininta indopasifisesta alueesta eikä yhtään viittausta alueella sijaitseviin Saksan liittolaisiin, kuten Intiaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Taiwan jätetään mainitsematta kokonaan.
Strategia ohittaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin asettaman päämäärän Euroopan strategisesta autonomiasta. Mutta vaikka se kannattaakin Yhdysvaltain roolia Euroopan turvallisuudessa, se ei käsittele tulevien presidentinvaalien tuomaa epävarmuutta tulevaan kehitykseen. Myös puolustusmenojen suunnitellun kasvattamisen rahoitussuunnitelma jätetään kertomatta.
Kumppanuuksista strategia unohtaa Britannian ja jopa Puolan, joka on kuitenkin eturintamassa Venäjää vastaan. Britannian vastaava strategia Integrated Review Refresh 2023 keskittyy vahvasti kahdenvälisiin kumppanuuksiin ja viittaa Saksaan useasti liittolaisena. Saksan dokumentissa nojataan enemmän instituutioihin, EU:hun, Natoon, G7:ään ja G20:een.
Saksa on joka tapauksessa julkaissut ensimmäisen puolustusstrategiansa, mitä voidaan pitää saavutuksena sinänsä. Liittokansleri Olaf Scholzin sanoja lainaten uusi strategia ei ole ”pääte- vaan lähtöpiste”. Ottaen huomioon sodanjälkeisen Saksan vahvan pasifismin perinteen, on jo merkittävää, että turvallisuus on noussut sen politiikan eturintamaan.