Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittää Suomeen puolustusveroa. Hän perustelee uutta veroa sillä, että Suomi tarvitsee varoja oman puolustuskyvyn kasvattamiseen ja Ukrainan tukemiseen.
Elorannan mielestä 1–2 promillen varallisuusvero yli 100 000 euron varallisuudesta olisi oikeudenmukainen tapa kerätä osa tarvittavista rahoista.
Eloranta puhui ehdotuksestaan torstaina SAK:n edustajistossa pitämässään puheessa.
– Leikkaukset ja heikennykset ovat koskettaneet vain osaa kansasta. Niitä on perusteltu julkisen talouden tasapainotuksella. Pian samalle joukolle tullaan perustelemaan uusia heikennyksiä puolustusmenojen kasvattamisella. Miten kasvaviin puolustusmenoihin osallistuvat he, jotka tienaavat ja omistavat eniten? Ehdotan osaratkaisuksi varallisuuteen perustuvan puolustusveron käyttöönottoa, hän sanoi.
Elorannan mukaan iso osa maamme vahvaa puolustustahtoa on kansan yhtenäisyys. Hänen mukaansa se syntyy tunteesta, että ”olemme oikeasti samassa veneessä”. Elorannan mukaan se ei kestä tunnelmaa, että ”tiukan paikan tullen yläkannen väki vei pelastusveneet ja pöytähopeat mennessään”.
– Promillen, kahden varallisuusvero on pieni kulu verrattuna vaikkapa varainhoidon kuluihin. Niitä varakkaat maksavat rahastoyhtiölle, pankkiiriliikkeille ja vastaaville. Tavallista palkansaajaa varallisuusvero ei juuri koskettaisi, koska rajaisin sen ulkopuolelle perheen asunnon, auton ja kesämökin. Silti veron odotettu tuotto olisi noin sata miljoonaa euroa per veropromille. Näin kaikki osallistuisivat maanpuolustuksen vahvistamiseen.
Elorannan mielestä samalla voitaisiin toteuttaa yleishyödyllisten yhteisöjen, rahastojen ja ulkomaisten sijoittajien osinkotuottojen lähdevero.
Puheessaan Eloranta vaati myös muutoksia työmarkkinamalliin.
– Työnantajat ovat tavoitelleet joustavuutta ja lakkojen vähentymistä toimialakohtaisella sopimisella. Lopputulos on päinvastainen. Jäykkyys ja lakot ovat lisääntyneet. Millään työntekijäryhmällä ei ole varaa jäädä piiruakaan jälkeen yleisestä linjasta. Nykyisessä mallissa on mahdotonta ottaa toisia sopimusaloja kiinni, jos joskus jälkeen jää, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi.
Eloranta kannusyi työmarkkinajärjestöjä vakavasti pohtimaan onko nykyinen malli sittenkään se kaikista optimaalisin tapa vai löytyisikö toimivampaa mallia.
– Parisen viikkoa sitten julkaistiin kovan luokan asiantuntijaraportti palkanmuodostuksesta Pohjoismaissa. Siinä arvioitiin myös työnantajien ja hallituksen kehumaa Ruotsin mallia. Raportin johtopäätös on, että se on jäykkä eikä huomioi riittävällä tavalla taloudessa ja työvoimatarpeissa tapahtuvia muutoksia.
Jarkko Elorannan mukaan Suomeen tarvitaan tiettyä joustavuutta palkanmuodostukseen ja työehtojen kehittämiseen. Muutoin ongelmia ei voida ratkaista ja ne vain kärjistyvät ajan kuluessa.
– Joustavuutta tarvitaan, oli kyse sitten palkkojen ja työehtojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta, työvoimapula-alojen tarpeiden huomioimisesta, palkkatasa-arvon edistämisestä tai alakohtaisten muiden ongelmien ratkaisemisesta. Eteläranta, reilusti käsi ylös virheen merkiksi. Ja hommiin uuden paremman työmarkkinamallin rakentamiseen. Nykyinen malli on susi ja johtaa vain pysähtyneisyyteen ja jäykkyyteen, Eloranta sanoi.
