Kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle.
Poissaolot lisääntyivät erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja hyvinvointialueilla myös pitkissä, yli 30 päivän poissaoloissa, joilla on merkittävä vaikutus kustannuksiin.
Hyvinvointialueiden henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 16,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden ja kunta-alalla keskimäärin 13,2 päivää työntekijää kohden.
Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä HUS-yhtymän henkilöstölle. Eniten poissaoloja kertyi Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.
– Kevan tutkimuksessa jopa yli puolessa kunnista ja hyvinvointialueista henkilöstöjohto kertoi, että sairauspoissaoloja on onnistuttu vähentämään. Myönteistä kehitystä on tapahtunut hyvinvointialueilla, joilla toiminnan vakiintuessa on kehitetty tavoitteellista työkykyjohtamista ja työkyvyn tuen rooleja ja vastuita. Myös esihenkilöt katsovat aiempaa useammin, että heitä ohjeistetaan ja koulutetaan työkykyjohtamiseen, tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo tiedotteessa.
Niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä työntekijöille kertyi selvästi aiempaa enemmän sairauspoissaoloja. Kasvu näkyi erityisesti keskipitkissä ja pitkissä poissaolokertymissä. Myös alle 30‑vuotiailla työntekijöillä poissaolot lisääntyivät.
– Aiempaa useammalle nuorelle työntekijälle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana. Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni poissaolojen taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä, Pekkarinen toteaa.
50–59‑vuotiaiden ikäryhmälle kertyneiden sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuoden tapaan. Heille kertyi poissaoloja työntekijää kohden keskimäärin jopa noin päivän vähemmän kuin paria vuotta aiemmin.
Vuonna 2025 työkyvyttömyydestä aiheutui Kevan arvion mukaan hyvinvointialueiden työnantajille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alan työnantajille lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset.
– Pienetkin vähennykset poissaolopäivissä ovat julkisella sektorilla vaikutuksiltaan merkittäviä, koska kyseessä on työvoimavaltainen ala.
Laskelmat perustuvat yhteensä noin 252 000 hyvinvointialueen ja noin 166 000 kunta-alan työntekijän sairauspoissaolotietoihin