Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen arvostelee koronapandemian hallintaa käsitelleen loppuraportin infektioiden leviämiseen liittyvää asiantuntemista. Hän otti asiaan kantaa maanantaina eduskunnan kirjastossa järjestetyssä paneelikeskustelussa. Salminen kiitteli raportin yhteiskunnallista osiota, mutta:
– Minun täytyy sanoa nyt ihan vakavasti se, että on ihan selvää, että on hyvin monenlaista asiantuntemusta. Ja valitettavasti siinä raportissa ei ole ollut kaikkea parasta asiantuntemusta, joka koskee infektioiden leviämistä epidemisesti, vaikka siellä on ollut virologeja. Virologi on vähän eri asia kuin infektioepidemiologi, valitettavasti se on näin. Siellä on joitakin asioita, jotka on ihan fiksujakin, mutta sitten siellä on sellaista, joka on ehkä…mites nyt sanoisin, ei nyt ihan amatöörin johtopäätöksiä, mutta ei ne kaukana siitä. Pahoittelen tätä luonnehdintaa, Salminen jatkoi.
Verkkouutiset yritti tavoitella Salmista tarkentaamaan paneelissa esittämiään näkemyksiä, muttei tässä onnistunut. Salminen peräänkuulutti samassa puheenvuorossaan myös medialta korona-aikana parempaa kritiikkiä:
– Se, että joku sanoo olevansa asiantuntija, ei tee hänestä asiantuntijaa. Ja tämä seula puuttui aika monelta lehtimieheltä.
Paneelikeskustelussa pohdittiin korona-ajan opetuksia, onnistumisia ja virheitä viime viikolla julkaistun Koronapandemian opetukset -hankkeen loppuraportin valossa.
Kansanedustaja ja korona-aikaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Markus Lohi (kesk.) katsoi, että koulujen kiinni laittaminen ja Uudenmaan sulku olivat virheitä.
Lisäksi Lohi mainitsi esimerkin, jossa viestintä meni pieleen. Hän kuvasi päätettyä tartuntalain muutosta, jonka seurauksena korona-eristäminen voisi tapahtua kotona. Näin esimerkiksi lapsi voisi jäädä kotiin, mutta joillekin syntyi asiasta ”aivan väärä kuva”.
– Sain yli 400 sähköpostiviestiä, joissa (minut) haukuttiin täysin lyttyyn, että olette tekemässä sellaista lakia, jossa lapsi voidaan eristää vanhemmista pelkän koronaepäilyn takia. Ja tämä oli jotenkin hämmentävää, Lohi kuvasi.
Tarkoitus oli lapsen kannalta päinvastoin inhimillinen ja välttää mahdollinen eristys sairaalaoloissa.
Kansanedustaja ja silloinen perhe-. ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) käytti paneelissa pitkän puheenvuoron, jossa hän kuvasi yleisellä tasolla asiantuntijoiden ristiriitaisia näkemyksiä pandemiasta. Omasta toiminnastaan hän ei jälkikäteen nostanut esiin virheitä.
– Päätökset tehtiin siinä ajassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan poikkihallinnollisen yhteistyön olisi pitänyt olla parempaa. Hän viittasi esimerkiksi kriisin taloudellisiin ulottuvuuksiin sekä kriisin vaikutuksiin esimerkiksi lasten ja nuorten kannalta.
– Tämä oli suurempi kriisi kuin vain terveyskriisi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek nosti rokotteiden linjauksiin liittyen kolme epäonnistumista. Ensimmäisenä hän mainitsee ajatukset keskittää rokotteita alueellisesti koronan pahimmille leviämisalueille tilanteessa, jolloin rokotteita oli vielä vähän.
– Tämä ei poliittisessa ilmastossa mennyt läpi, totesi Nohynek ja arvioi tällä olleen vaikutuksensa jossain määrin kuolleisuuteen ja tartuntoihin.
Toiseksi Nohynek mainitsee, miten hoitohenkilöstöä velvoitettiin ottamaan rokote, vaikka samaan aikaan oli selvinnyt, ettei sillä pystytä estämään tartuntoja. Näin velvoitteelta lähti ikään kuin pohja pois, kun ajatuksena oli, ettei hoitohenkilöstö tartuttaisi potilaita.
– Laki runnottiin sisälle ja se sai paljon pahaa henkeä.
Kolmantena Nohynek nostaa esiin vuoden 2023 syksyn, jolloin influenssa- ja koronarokotuksia suositeltiin ottamaan samanaikaisesti. Nohynek myöntää, ettei koronan kausiluonteisuudesta ollut kunnolla selvyyttä.
– Se oli liian myöhään, ja tästähän meillä on tämä ylikuolleisuuden piikki hyvin vanhoilla ihmisillä.
LUE MYÖS: Krista Kiurun kyky väistellä vastuuta on häkellyttävä