Moni suomalainen on viime vuosina opetellut seuraamaan pörssisähkön hintaa ja ajoittanut kulutusta sen mukaan. Pian osa siitä voi siirtyä automaation kontolle.
Työ- ja elinkeinoministeriön uusi asetus mahdollistaa sähkönkulutuksen aiempaa laajemman automaattisen ohjauksen. Sähkölämmitys, lämminvesivaraaja tai sähköauton lataus voidaan jatkossa ajoittaa automaattisesti tunneille, jolloin sähkö on edullista ja sitä on paremmin tarjolla.
– Kuormanohjaus sähkömittarin kautta tuo kuluttajille uusia mahdollisuuksia osallistua kulutusjoustoon. Se on uusi keino ajoittaa omaa sähkönkäyttöä, esimerkiksi sähkölämmitystä, edullisempiin ajankohtiin, sanoo Fingridin markkinadata ja -innovaatiot yksikön erikoisasiantuntija Suvi Peltoketo Verkkouutisille.
– Tavoitteena olisi, että kuluttaja hyötyy rahallisesti ja järjestelmä hyötyy samaan aikaan, ja kaikki tapahtuu automaattisesti ilman, että se vaikuttaa elämisen laatuun millään tavalla, LUT:n energiatehokkuuden professori Jero Ahola Verkkouutisille.
Tulevaisuudessa kuluttajan ei tarvitsisi ajoittaa elämäänsä sähkön hinnan ehdoilla, vaan automaation pitäisi hoitaa ajoitus hänen puolestaan. Asetus astuu voimaan syyskuussa ja siirtymäaikaa toimijoilla on ensi vuoden kesäkuun alkuun asti.
Älymittarit ovat jo asennettu suomalaiskoteihin. Uusi asetus mahdollistaa sen, että mittareiden ohjausominaisuuksia voidaan hyödyntää nykyistä paremmin.
Suurin osa kodeista on jo valmiina kulutusjoustoon.
– Kuormanohjaus sähkömittarin kautta toimii siten, että kuluttaja valitsee palveluntarjoajan ja valtuuttaa tämän kuormanohjaukseen. Ohjattava kuorma pitää kytkeä sähkömittarin releeseen, mutta tämä ei vaadi erillisen ohjauslaitteen tai automaatiojärjestelmän asentamista kotiin. Joissakin kohteissa sähkölämmitys voi olla jo valmiiksi releen takana esimerkiksi yösähköjärjestelmän vuoksi. Se pitää kuitenkin varmistaa tapauskohtaisesti, Peltoketo sanoo.
Miksi nyt?
Energiamurros pakottaa sähköjärjestelmää muuttumaan. Suomen sähköjärjestelmä nojaa ydinvoimaan, siirtoyhteyksiin ja uusiutuvaan energiaan.
– Energiamurros haastaa sähköjärjestelmää ja vaatii sitä, että sekä tuotanto että kulutus pystyvät joustamaan. Tarvitaan sekä tuotannon joustoa että kulutuksen joustoa, Peltoketo sanoo.
– Myös kotitalouksien tekemä hintajousto on tärkeää, koska sillä on vaikutusta sähkön hintaan ja hinnan vaihteluihin Suomessa.
Aholan mukaan tuulivoiman kasvu on muuttanut sähköjärjestelmän logiikkaa, kun sähköä syntyy aiempaa enemmän sään ehdoilla. Markkinan logiikka on muuttunut: kulutuksen on seurattava tuotantoa.
– Jouston tarve kasvaa, koska uusiutuvaa tuotantoa on tullut paljon lisää. Uusiutuva tuotanto on vaihtelevampaa ja vaikeammin ennustettavaa ja sähkönkulutus on kasvussa, Peltoketo sanoo.
Kulutusjousto ei ratkaise kaikkia sähköjärjestelmän haasteita. Jos suuri määrä kulutusta siirtyy samoille halvoille tunneille, paikallisesti verkkokapasiteetti voi kuormittua.
– Silloin kun sähkö on halpaa, kaikki haluavat käyttää sitä. Sitten alkaa rajoittaa erityisesti jakeluverkon siirtokapasiteetti, Ahola sanoo.
Kulutusjousto ei ratkaise kaikkia sähköverkon haasteita, joita se tulevina vuosina kohtaa, mutta se on osa ratkaisua.
Kuka hyötyy?
Uudistuksesta hyötyvät molemmat: kuluttaja ja järjestelmä.
Järjestelmä hyötyy, kun sähkönkulutusta voidaan siirtää tunneille, jolloin sähköä on paljon tarjolla. Se helpottaa sähköjärjestelmän tasapainottamista. Tuulituotannon hyödyntäminen tehostuu ja sähköverkon kuormitus tasaantuu.
Aholan mukaan kuluttajalle suurin hyöty ei välttämättä ole sähkölaskun pienentyminen vaan se, ettei sähkön hintaa tarvitse enää seurata jatkuvasti.
Suurimmat hyödyt saavat sähkölämmitteiset pientalot ja kodit, joissa on sähköauto tai suuri lämminvesivaraaja.
– Erityisesti hyötyvät ne, joilla on isompia kuormia. Käytännössä omakotitalo- ja paritaloasujat, joilla on esimerkiksi sähkölämmitys tai sähköauto omassa sähköliittymässä.
Aholan mukaan tavoitteena on järjestelmä, jossa kuluttaja säästää rahaa ja sähköjärjestelmä hyötyy samaan aikaan ilman, että muutosta edes huomaa arjessa.
– Jos kuluttajan täytyy jatkuvasti seurata sähkön hintaa tai muuttaa arkeaan, silloin ei olla vielä parhaassa mahdollisessa tilanteessa, Ahola sanoo.