Energiavirasto arvioi lyhytaikaisen sähköpulan mahdolliseksi talvella 2022–2023, mutta pitää todennäköisyyttä pitkittyneelle sähköpulatilanteelle pienenä.
– Kotimainen käytettävissä oleva sähkön tuotantokapasiteetti ja siirtoyhteydet naapurimaihin riittävät yhdessä kattamaan arvioidun sähkötehon tarpeen valtaosan talvesta, virasto sanoo tiedotteessaan.
Marginaalit sähkön tarjonnan ja kysynnän tehotasapainon saavuttamiseksi ovat aiempaa pienemmät. Talven tehotilanteeseen riskejä aiheuttavat epävarmuudet kotimaisessa käytettävissä olevassa sähkön tuotantokapasiteetissa, naapurimaista saatavissa olevan tuontisähkön määrässä sekä sähkön kysynnässä.
– Useat samanaikaiset vikaantumiset kotimaisessa tuotantokapasiteetissa tai siirtoyhteyksissä voivat johtaa sähköpulaan lyhyelläkin varoitusajalla, Energiavirasto toteaa.
Kotimaan sähkön tuotantokapasiteetissa suurin epävarmuus liittyy Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönottoon. Laitoksen arvioidaan olevan kaupallisessa käytössä aikaisintaan tammikuun lopulla.
Toisaalta sähkötehon riittävyyteen tuo helpotusta laitoksen osateholla suoritettavat koekäytöt, jotka Teollisuuden Voiman arvion mukaan voisivat jatkua joulukuussa.
Vuoden 2022 aikana muutoksia sähkön tuotantokapasiteetissa on tapahtunut lähinnä tuulivoimassa. Uutta tuulivoimakapasiteettia on Energiavirastolle toimitettujen ilmoitusten mukaan otettu tämän vuoden aikana käyttöön noin 600 megawattia, ja vuoden loppuun mennessä kapasiteetti kasvaa edelleen 1200 megawatilla.
Naapurimaista saatavilla olevan tuontisähkön määrään sisältyy myös epävarmuuksia.
– Haasteita sähkötehon riittävyydessä voi ilmetä erityisesti, jos Suomen huippukulutus ajoittuu samaan ajankohtaan Ruotsin kanssa. Ruotsin omaa tehotilannetta heikentää muun muassa Ringhals 4 -ydinvoimalaitoksen tammikuun 2023 loppuun saakka kestävä huolto, Energiavirasto sanoo.
Tarpeetonta sähkönkäyttöä vältettävä
Kylmänä talvipäivänä sähkön kulutushuipuksi on arvioitu noin 14 400 megawattia. Kotimaista markkinaehtoista tuotantokapasiteettia on arvioitu tällöin olevan käytettävissä yhteensä noin 11 300 megawattia. Tämä ei sisällä Olkiluoto 3 -laitosta.
– Sähkön kysynnän kattamiseksi kulutushuipun aikaan Suomi tarvitsee noin 3 100 megawattia tuontisähköä, mikäli Olkiluoto 3 -laitoksen kapasiteetti ei ole käytettävissä. Siirtoyhteyksillä tuontikapasiteettia naapurimaista Suomeen on yhteensä noin 3 400–3 700 megawattia, Energiavirasto laskee.
Energiaviraston mielestä on tärkeää, että sähköpulan ja sähkönjakelun keskeytysten välttämiseksi kaikki suomalaiset välttäisivät omatoimisesti tarpeetonta sähkönkulutusta arvioituina huippukulutusajankohtina. Näitä ovat tyypillisesti talviarkipäivien aamutunnit kello 8-10 sekä iltapäivän tunnit kello 16-18.
LNG-terminaali turvaa maakaasun toimitusvarmuutta
Maakaasun tuonti Venäjältä Suomeen päättyi toukokuussa, jonka jälkeen ainoa putkikaasun tuontikanava on ollut Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki.
Nesteytettyä maakaasua (LNG) otetaan vastaan Torniossa, Porissa ja Haminassa. Vuoden 2022 loppuun mennessä Inkoossa otetaan käyttöön kelluva LNG-terminaali.
Kaasunkulutus Suomessa on puolittunut kuluvan vuoden tammi-lokakuun aikana verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaväliin. Tulevan talven huippukulutuksen odotetaan olevan edellistalvea matalampi. Huippukulutus oli 143 GWh/d talvella 2021–2022.
Kaasun odotetaan riittävän Suomessa tulevana talvena, vaikka Venäjältä ei kaasua tuodakaan. Balticconnectorin tuontikapasiteetti on 55 GWh/d ja Inkoon LNG-terminaalin höyrystyskapasiteetti 140 GWh/d. Joulukuussa voi kuitenkin esiintyä niukkuutta ennen Inkoon terminaalin käyttöönottoa, etenkin jos pitkä pakkasjakso osuu joulukuulle.
Latviassa sijaitsevan Inčukalnsin kaasuvaraston täyttymisaste oli noin 60 prosenttia marraskuun 2022 alussa. Kyseisen kaasuvarasto palvelee myös Suomen tarpeita.
