Forecan meteorologi Joanna Rinne selventää tuoreessa blogissaan, miksi pitkäksi ajaksi lämmintä Suomeen povannut sääennuste vaihtui koleaksi. Syy löytyy suursäätilasta eli siitä, miten laajat korkea- ja matalapaineen alueet sijoittuvat toisiinsa nähden Euroopan yllä.
Pohjois-Euroopan ylle on ennustettu vahvaa korkeapainetta ja siihen liittyvää lämpimän ilmamassan aaltoa. Korkeapaineen alueen piti ylettyä Suomenkin yläpuolelle, mutta se päätyikin hieman ennakoitua lännemmäksi. Se on myös hieman ennustettua heikompi.
Suomeen näillä pienillä muutoksilla on valtava vaikutus.
– Nyt uuden ennusteen mukaan korkeapaineen yhteydessä oleva lämmin ilmamassa pysyy poissa, ja itse korkeapaine päästää viileän ilman luiskahtamaan meille pohjoisen puolelta, tarkemmin ottaen luoteesta, Rinne kirjoittaa.
Hän kertoo Forecan saaneen turhautunutta palautetta uusiksi menneestä ennusteesta. Pitkän ajan ennusteita kannattaa silti tehdä, sillä ne onnistuvat tehtävässään pelkkää tilastoihin perustuvaa arvausta paremmin. Niitä lukiessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että tilanne voi muuttua.
– (Euroopan keskipitkien ennusteiden laitos) ECMWF:n mukaan kuukausiennuste on Euroopassa ennusteen ensimmäisellä viikolla varsin hyvin paikkansa pitävä, toisella viikolla sen luotettavuus vaihtelee viikosta toiseen. Kolmannella ja neljännellä viikolla kuukausiennuste onnistuu ennustamisessa paremmin kuin silkat tilastot, mutta ennusteen muuttumisen mahdollisuus on jo varsin suuri, Rinne avaa.
Hänen mukaansa ennusteilla on taipumuksena jäädä ikään kuin jumiin yhteen säätilanteeseen pitkäksi aikaa. Muutos huomataan näissä tilanteissa vasta, kun ennusteen ajanhetki on jo lähellä.
– Sekä meteorologina että aivan varmasti ennusteiden käyttäjänä olisi tervetullutta saada tietää, mitkä tilanteet ovat niitä, jolloin ennuste tulee menemään uusiksi, ja milloin niihin voi luottaa varmasti. Valitettavasti juuri tuo tieto ennusteista puuttuu, Rinne toteaa.
– ”Täyskäänne”-sana siis tuskin katoaa ennusteiden käyttösanastosta kovin pian.
