Ryanairin toimitusjohtaja Ylelle: Suomella valtavia mahdollisuuksia matkailumaana

Michael O'Learyn mukaan lentomatkustus palaa Euroopassa nopeasti koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Ryanairin kone Tampereen lentokentällä toukokuussa 2010. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO
Ryanairin kone Tampereen lentokentällä toukokuussa 2010. LEHTIKUVA/TIMO JAAKONAHO

Ryanair lentää tulevana kesänä moniin suosittuihin kohteisiin jo enemmän kuin vuonna 2019, kun yhtiö saa huhtikuussa 20 uutta lentokonetta.

Ryanair-konsernin toimitusjohtajan Michael O’Leary sanoo Ylen uutisille, että yhtiön kunnianhimoiset laajentumissuunnitelmat tulevat muuttamaan Euroopan sisäistä matkustamista. Ryanair on jo nyt ylivoimaisesti suurin lentoyhtiö Euroopassa. Ryanair ja Boeing neuvottelevat suuresta, jopa 200 matkustajakoneen tilauksesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ryanair tarvitsee uusiin koneisiin matkustajia, ja sellaisia löytyy alueilta, joihin lentotarjonta on vielä vähäistä. Halpalentoyhtiöiden kiinnostus on lisääntymässä Skandinavian kohteisiin, ja esimerkiksi Ryanairille Rovaniemestä on tullut talvisin tärkeä reittikohde.

Suomessa Ryanair lentää myös Helsinki-Vantaalle, Tampere-Pirkkalaan ja Lappeenrantaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lappeenrantaan olemme lentäneet pian kymmenen vuotta. Meidän kannaltamme se on hyvin pieni markkinapaikka, mutta lennot toimivat hyvin ja yhteistyö lentoaseman kanssa sujuu erinomaisesti. Pidemmällä aikavälillä meillä on halua laajentua siellä, sanoo O’Leary.

O’Learyn mukaan Suomella on valtavia mahdollisuuksia kehittyä matkailumaana, mutta samalla Suomi on kallis ja haastava kohde lentoyhtiölle. Siksi yhtiön laajenemissuunnitelmissa edelle menevät monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat.

– Italia, Espanja ja Portugali haluavat lisätä lentoja ja elvyttää matkailua koronan jälkeen. Meidän on edullisempaa lisätä näihin maihin vuoroja, ja myös matkustuskysyntä on näillä alueilla suurempaa.

Geopoliittinen tilanne voi haitata talouden elpymistä.
Iranin sodan aiheuttaman energiashokin arvioidaan heikentävän talouden näkymiä.
Iskut energialaitoksiin voivat tuntua maailmantaloudessa jopa vuosien ajan.
Mainos