Verkkouutiset

Ruotsin Nato-jäsenyys voi helpottaa Ahvenanmaan puolustusta – saariryhmä olisi ”liittolaisten ympäröimä”

Maarianhaminassa sijaitsevan venäläiskonsulaatin rooliin puolustusvoimien palveluksessa olevat eivät suostuneet ottamaan mitään kantaa.
Satu Schauman
Satu Schauman
Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Nato-jäsenyyden katsotaan tuovan lisäarvoa myös demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustamiseen. Ruotsin liittyminen Natoon voi helpottaa tilannetta entisestään, arvioidaan Verkkouutisille. Maarianhaminassa sijaitsevan venäläiskonsulaatiin merkitykseen Suomen puolustuksen näkökulmasta puolustusvoimien palveluksessa olevat eivät halunneet ottaa kantaa. Ylijohtaja Janne Kuusela arvioi kuitenkin, ettei konsulaatin asema ole ”merkittävä puolustuskysymys Suomelle”.

Verkkouutiset haastatteli Ahvenanmaa-kysymyksiin liittyen eversti Pasi Hirvosta, ylijohtaja Janne Kuuselaa sekä eversti Markku Viitasaarta Nato-aiheisen mediatilaisuuden yhteydessä. Hirvonen toimii puolustusvoimien Nato-yhteensovittamisen projektipäällikkönä, Kuusela ylijohtajana puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla ja Viitasaari pääesikunnassa operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä.

Ahvenanmaan asema ja tähän liittyvät sopimukset ovat nouseeet viime päivinä vilkkaaseen keskusteluun, vaikka Suomen Nato-jäsenyys ei edellytä tähän liittyen muutoksia. Suomen jäsenyysneuvottelujen yhteydessä käytiin läpi myös Ahvenanmaan tilanne.

Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, mikä tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa. Maakunnan demilitarisoitu asema perustuu vuoden 1921 kansainväliseen sopimukseen sekä myöhemmin myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen.  Viimeksi mainitun sopimuksen nojalla maakunnassa toimii edelleen Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu myös valvoa, että Ahvenanmaan saarten demilitarisointia ja linnoittamattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan. Etenkin konsulaatin asema on herättänyt aiemminkin kritiikkiä ja asiasta on tehty hiljattain myös kansalaisaloite.

 

Voiko Suomen jäsenyys Natossa helpottaa tai tuoda  lisäarvoa myös demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustamiseen?

Kuusela:

– Ihan samalla tavoin kuin Suomen puolustamiseen yleensä. Jäsenyydellä on ennalta ehkäisevä vaikutus ja tarvittaessa, jos tämä pelote pettäisi ja joutuisimme sotaan, saamamme apu  muilta Nato-mailta vaikuttaisi myös Ahvenanmaan puolustamiseen.

Hirvonen:

– Voi olla, että tuo. Joka tapauksessa Suomi on kansallisesti velvollinen järjestämään Ahvenanmaan puolustuksen sotatilanteessa. Nyt kun olemme osa Natoa ja teemme yhteistä puolustussuunnittelua, voi olla, että tätä kautta tulee lisäarvoa. Tulevaisuudessa, vaikka tähän liittyen olisikin suunnitelmia, ne ovat tietysti asioita, joita ei avata operatiivisista syistä julkisuuteen.

Viitasaari:

– Hyvä kysymys. Meillähän on velvollisuus tätä saariryhmää puolustaa (Naton) jäsenenä tai ei-jäsenenä. Se, mitä nyt alkuvaiheessa nähdään operatiivisen suunnittelun yhteensovittamisen myötä, ainakaan toistaiseksi ei ole nähtävissä isoja muutoksia suuntaan tai toiseen.

– Sitten kun Ruotsista tulee jonain päivänä Naton jäsen, tilanne saattaa olla toinen. Olettaisin, että tällä olisi merkitystä, koska silloinhan tämä saariryhmä olisi joka puolelta liittolaisten ympäröimä. Voisi olettaa, että ainakin meriliikenteen reitittäminen ja merialueiden käyttö helpottuisivat. Toki meillä on hyvin tiiviit kahdenväliset suhteet Ruotsin kanssa eikä Ruotsi ole meille tietenkään mikään valkoinen kartta selän takana.

 

Miten paljon Ahvenanmaan demilitarisoitu asema haittaa maakunnan puolustamista?

Viitasaari:

– Tietenkin sotilaallisten suunnitelmien ja valmistelujen kannalta olisi helpompaa, jos mitään rajoitteita ei olisi. Sanon näin yleisellä tasolla, ottamatta kantaa varsinaisesti Ahvenanmaahan. Mitä tulee olemassa oleviin velvoitteisiin Ahvenanmaan puolustamisessa, meillä on mielestämme kuitenkin riittävät suunnitelmat ja valmiudet sen tehtävän toteuttamiseen tällä hetkellä.

– Puolustusvoimien näkökulmasta ei ole noussut myöskään minkäännäköisiä intohimoja Ahvenanmaan statuksen muuttamiseen. Tämä keskustelu on noussut jostain muualta kuin puolustusvoimien piiristä.

 

Minkälainen käytännön merkitys Ahvenanmaalla sijaitsevalla venäläiskonsulaatilla on, jos tarkastellaan asiaa Suomen puolustuksen näkökulmasta?

Kuusela:

–  En näe mitään merkittävää haittaa Suomen puolustuksen näkökulmasta, että siellä tämä konsulaatti on. Tämä ei ole ylipäätään sellainen asia, joka olisi merkittävä puolustuskysymys Suomelle.

Kuusela korostaa, että kyseessä on hänen henkilökohtainen näkemyksensä eikä puolustushallinnon kanta asiaan. Hän sanoo myös, että valtioneuvosto ottaa kantaa Ahvenanmaata koskeviin kysymyksiin.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)