Venäjän oikeudelle valvoa demilitarisoinnin toteutumista Ahvenanmaalla ei ole tässä ajassa enää perusteita. Näin katsoo kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Forsberg luonnehtii vuoden 1940 sopimuksen nojalla voimassa olevaa oikeutta ”täysin anakronistiseksi” eli näkee sen edustavan mennyttä aikaa.
– Kun sopimus olisi pitänyt purkaa jo aikaa sitten, nyt olisi varmaan tilanne, jossa se viimeistään pitäisi purkaa, sanoo Forsberg Verkkouutisille.
Forsbergin mukaan sopimuksen purkamisen päämoottorina ei ole niinkään Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, vaan Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Hän muistuttaa, että Nato-maa Norjallakin on Huippuvuorten suhteen omia erityissäännöksiään liittyen Venäjään.
– Tämä ei liity niinkään Nato-kysymykseen, vaan Venäjän nykyiseen käyttäytymiseen. Tässä tilanteessa sellainen pukki kaalimaan vartijana kuin Venäjä ei ole millään tavalla hyväksyttävissä eikä tällaiselle sopimukselle ole enää perusteita.
Suomen Nato-prosessin yhteyteen Forsberg liittäisi sopimuksen purkamisen lähinnä tästä syystä:
– Kun Venäjä protestoisi sekä tästä Nato-hakemuksesta että Ahvenanmaasta, minusta saattaisi olla parempi ottaa nämä protestoinnit samalla kerralla.
Ahvenanmaan demilitarisoitu asema perustuu vuoden 1921 kansainväliseen sopimukseen sekä myöhemmin myös silloisen Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 tehtyyn sopimukseen.
Viimeksi mainitun sopimuksen nojalla maakunnassa toimii edelleen Venäjän konsulaatti, jonka tehtäviin kuuluu tavanomaisten konsulitehtäviensä lisäksi valvoa, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja linnoittautumattomuutta koskevia sitoumuksia noudatetaan.
Tuskin ahvenanmaalaistenkaan intresseissä
Forsberg korostaa, että Ahvenanmaan autonomiaa on kunnioitettava ja demilitarisoinninkin kanssa ”voidaan elää”, jos tämä on ahvenanmaalaisille tärkeää tai muutosten aika voi tulla myöhemmin. Olennaista olisi kuitenkin tarttua vuoden 1940 sopimukseen.
– Minusta ei voi olla ahvenanmaalaisten omissakaan intresseissä, että siellä on venäläinen konsulaatti, jolla on tällainen valvontatehtävä. Luulisi, että tästä löytyisi yhteisymmärrys. En ole ainakaan kuullut kenenkään ahvenanmaalaisen puolustavan nimenomaan tätä sopimusta.
Käytännössä Suomen pitäisi Forsbergin mielestä irtisanoa yksipuolisesti vuoden 1940 sopimus. Hän viittaa tässä yhteydessä vuoden 1990 niin sanottuun Operaatio Paxiin:
– Samalla tavalla, kun Suomi vuonna 1990 yksipuolisesti irtisanoi Pariisin rauhansopimuksen Suomen suvereniteettia rajoittavat artiklat Saksojen yhdistymisen jälkeen, tämänkin kanssa voitaisiin toimia.
Jos vuoden 1940 sopimus puretaan, tarkoittaisiko tämä käytännössä Venäjän konsulaatin lähtöä Ahvenanmaalta?
– Kyllä se sitä tarkoittaisi. Ainahan voi olla joku toimipiste, mutta tuskin Venäjä tarvitsee siellä sinänsä konsulaattia ahvenanmaalaisten viisumihakemuksia varten.
LUE MYÖS:
Tällaiseen sopimukseen perustuu Venäjän oikeus valvoa Ahvenanmaalla
