Vaikka oikeistoblokki menetti enemmistönsä Ruotsin vaaleissa, hallituksen johtopuolue maltillinen kokoomus onnistui kasvattamaan kannatustaan.
– Yksi vaalien yllätyksistä oli, että kokoomus pärjäsi mielestäni hyvin, sanoo ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander Verkkouutisille.
Ruotsin oikeistoblokki, johon kuuluivat maltillinen kokoomus, ruotsidemokraatit, liberaalit ja kristillisdemokraatit lähtivät vaaleihin yhtenä joukkueena. Majanderin mukaan osa kokoomuksen potentiaalisista äänistä saattoi siirtyä liberaaleille.
– Kokoomuksen ryppäästä annettiin aika paljon tukiääniä liberaaleille. Kokonaisuutena vaali oli puolueelle hyvä, mutta jos pääministerin paikka menetetään, siitä näkökulmasta kyse on tappiosta, Majander arvioi.
Demarien kannatus laski vaaleissa.
– Jos demarit saavat 28 prosenttia ja pääsevät pääministeripuolueeksi, kyse on kannatustappiosta, mutta vallan voitosta. Kokoomuksella tilanne on nyt päinvastainen.
Jimmie Åkessonin johtama ruotsidemokraatit jäivät vaalien jälkeen oppositioon, vaikka puolue tavoitteli ensimmäistä kertaa hallitusvastuuta. Se jäi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 17 prosentin äänisaaliilla. Ensimmäistä hallituspaikkaansa tavoitellut puolue koki ensimmäisen vaalitappionsa.
Sosiaalidemokraatit saivat vaaleissa noin 28 prosenttia äänistä, mikä jäi kauas puolueen historiallisista yli 40 prosentin huippulukemista.
Demareilla on parhaat mahdollisuudet muodostaa hallitus
Äänestystulos oli tiukka. Vasemmistoblokki sai 176 paikkaa ja oikeistoblokki 173. Niukasta enemmistöstä huolimatta Majander uskoo, että hallitus saadaan muodostettua Magdalena Anderssonin johdolla.
– Kun vaaleihin mentiin selkeällä hallitus- ja oppositiorintamalla, olisi melkoinen epäonnistuminen, jos hallitusta vastustaneet puolueet eivät nyt pystyisi palauttamaan valtaa itselleen, Majander sanoo.
Oppositioblokilla oli yhteinen tavoite: kaataa nykyinen hallitus.
Keskusta-puolue on hallitusneuvotteluissa vaa’ankieliasemassa. Se on ilmoittanut, ettei se mene samaan hallitukseen ruotsidemokraattien eikä vasemmistopuolueen kanssa.
– Keskustapuolue on sanonut, ettei se mene samaan hallitukseen vasemmistopuolueen kanssa. Keskustalle käy kuitenkin se, että vasemmistopuolue pääsee hallitukseen. Keskustelua käydään kuitenkin siitä, kuinka paljon vaikutusvaltaa vasemmistopuolueelle annetaan hallituksen politiikan sisällöissä, Majander arvioi.
Ruotsissa on kuitenkin pitkä historia vähemmistöhallituksista. Majander uskookin, että yhteistyötä haetaan yli blokkirajojen. Majander pitää mahdollisena, että hallitus hakee yksittäisissä kysymyksissä tukea myös oikeistoblokin puolueilta.
– Hallituksen rakentamisen vaihtoehdot ovat auki. Ainakin kaksien edellisten vaalien jälkeen Ruotsissa on löydetty jokin luova ratkaisu.
Vaikka Anderssonilla on parhaat mahdollisuudet hallituksen muodostamiseen, lopullinen ratkaisu riippuu keskustan ja vasemmistopuolueen suhteesta tulevissa neuvotteluissa.
”Demarit palaavat valtaan ilman vanhaa saneluvaltaa”
– Pikemminkin se on ollut viime aikoina Ruotsissa sääntö kuin poikkeus, että hallituksella on tukipuolueita, Majander sanoo.
Edellisten vuoden 2022 vaalien jälkeen muodostettiin Tidö-sopimus. Se oli vaihtokauppa, jossa ruotsidemokraatit antoivat hallitukselle enemmistön parlamentissa ja saivat vastineeksi suuren vaikutusvallan politiikan sisältöön ilman, että ne liittyivät itse hallitukseen.
Januariavtalet eli Tammikuun sopimus oli Ruotsissa vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen tehty poliittinen sopimus, joka on tavallaan Tidö-sopimuksen peilikuva. Silloin liberaalit ja keskusta antoivat tukea sosiaalidemokraattien ja vihreiden muodostamalle hallitukselle.
Vaalitulos korostaa sosiaalidemokraattien muuttunutta asemaa Ruotsin politiikassa. Sosiaalidemokraattien perinteisesti vahva asema on heikentynyt sitten 1900-luvun kannatushuipun.
– Demareiden kannatus silloin vanhaan aikaan, kun se oli yli 40 prosenttia, saattoi perustua siihen, että ne hallitsivat vähemmistöhallituksella ja hakivat asiakohtaisesti tuen muilta puolueilta. Nyt kun kannatus on alle 30 prosenttia, heidän neuvotteluasemansa on selvästi heikompi kuin 1900-luvulla, Majander sanoo.
– Magdalena Andersson voi olla pääministeri keskustan tuella, mutta asiakohtaisessa politiikassa tarvitaan myös muiden puolueiden tukea.
Ruotsin politiikassa ei tapahdu suurta muutosta
Ennen vaaleja ruotsalainen elinkeinoelämä varoitteli erityisesti vasemmistopuolueen ajamista veromuutoksista. Majander arvioi, että mahdollinen vallanvaihto näkyisi ennen kaikkea politiikan painotuksissa eikä Ruotsin politiikan perusteellisena muutoksena.
– Jos kolmen paikan kapea oikeistoenemmistö vaihtuu kolmen paikan keskustavasemmistolaiseen enemmistöön, eihän se heijasta kovin suurta yhteiskunnallista muutosta, vaikka politiikan painotukset vaihtuvat.
Kompromisseihin jokainen puolue joutuu hallitusneuvotteluissa.
– Koalition sisällä joudutaan kompromisseja tekemään. Vasemmistopuolueella on jotain saatavaa läpi tukensa hintana. Ympäristöpuolueella on selvää, että ilmastokysymykset, jotka eivät erityisesti olleet oikeistohallituksen ja ruotsidemokraattien listalla, on pakko nostaa esiin toisella tavalla, Majander arvioi.
– Kyllä kompromisseja joudutaan tekemään, mutta ei tässä nyt mitään vallankumousta kumpaankaan suuntaan olla tekemässä.