Ruotsissa on yhteensä noin 62 000 ihmistä, jotka ovat joko jäseninä järjestäytyneessä rikollisuudessa tai toimivat sen liepeillä. Näistä 14 000 on varsinaisia rikollisverkostojen jäseniä ja loput 48 000 liittyvät siihen epäiltyinä tai heillä on yhteys vähintään kahteen rikollisverkoston jäseneen. Se on melkein yhtä paljon kuin Vaasassa asuu ihmisiä.
Asiasta kertoi Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä oikeusministeri Gunnar Strömmerin kanssa.
– Näemme, että rikollisverkostot ovat hyvin kattavia, mikä osoittaa, että kyse on erittäin laajasta ja vakavasta ongelmasta, Lundh sanoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan.
– Se mitä näemme ammuskelujen ja räjähdysten kautta, on jäävuoren huippu.
Ruotsin poliisin aiemmin ilmoittama luku järjestäytyneestä rikollisuudesta on ollut SVT:n mukaan noin 30 000. Arvio on siis kaksinkertaistunut aiemmasta. Lukuja ei kuitenkaan voi poliisin mukaan verrata suoraan, sillä he ovat muuttaneet laskentakriteerejä.
14 000:sta aktiivijäsenestä noin 2 000 on ”strategisia toimijoita” eli järjestäytyneen rikollisuuden johtajia. Yleensä vanhemmat jäsenet johtavat nuorempia. Noin 5 300 on alemmassa johtavassa asemassa, jossa he tekevät rikoksia ja rekrytoivat mukaan itseään nuorempia. Näistä 14 000 aktiivijäsenestä 95 prosenttia on miehiä, ja 88 prosenttia on Ruotsin kansalaisia. Kahdeksan prosenttia on kaksoiskansalaisia.
48 000 jengijäseniin liittyviin ihmisiin ei ole laskettu mukaan tyttöystäviä, vaimoja tai jäsenten vanhempia, poliisi teroitti.
Ruotsin jengirikollisuus kiihtyi viime syksynä, kun kaksi huumekauppamarkkinoista kilpailevaa rikollisjärjestöä ajautui sotajalalle keskenään. Keskusrikospoliisi kertoi tuolloin Ylelle, että jengit kontrolloivat Suomen ja Ruotsin rajat ylittävää huumekauppaa. Suomessa kuitenkin puhutaan joistain sadoista jengiläisistä.
