Ruotsia Naton sotilaskomiteassa edustava vara-amiraali Jonas Haggren kommentoi Dagens Nyheterille muuttuvaa tilannetta, kun Ruotsista tulee lopulta puolustusliiton täysjäsen.
– Geostrategisena vaikutuksena on se, että Nato-sopimuksen viidennen artiklan puolustustakuu koskee välittömästi Ruotsin aluetta, hän sanoo.
Unkarin parlamentti hyväksyi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin maanantaina. Unkarin presidentin pitää allekirjoittaa ratifiointipäätös. Tämän jälkeen Ruotsin Nato-jäsenyysasiakirjat talletetaan Yhdysvaltojen ulkoministeriöön.
Haggrenin mukaan Ruotsin puolustusvoimien tekninen yhdistäminen Naton eri järjestelmiin kestää kaksi viikkoa. Jäsenenä Ruotsille avataan kokonaisuudessaan Pohjois-Eurooppaa koskevat salassa pidettävät operatiiviset aluesuunnitelmat. Ne määrittelevät, miten Ruotsia ja sen lähimpiä naapureita puolustetaan.
Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle.
– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on valistaa, selittää ja ajatella kuin liittolainen. Nato valmistautuu sotaan ja Venäjän aseelliseen hyökkäykseen. Suunnittelu perustuu operatiivisiin aluesuunnitelmiin. On tärkeää selittää konteksti ruotsalaisille päättäjille, Haggren sanoo.
Länsimaista on kuultu viime aikoina varoituksia siitä, että Venäjä voi laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle seuraavan 4–5 vuoden aikana.
Naton velvoitteet Ruotsille
Naton puolustusministerit tapasivat toissa viikon torstaina Brysselissä. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi, että Naton uudet operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen.
Turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen toppuuttelee Verkkouutisten haastattelussa Viron puolustusministerin tuoretta lausuntoa.
– Pevkurin lausunnot ymmärtääkseni väittävät, että sekä suunnitelmat että niiden toteuttamiseen tarvittavat suorituskyvyt olisivat jo valmiina. Oma käsitykseni on, että operatiiviset suunnitelmat voivat ollakin pääpiirteissään valmiita, mutta suorituskyvyt vaativat vielä tekemistä, Pyykönen sanoo.
Pyykösen mukaan on toki mahdollista, että Yhdysvallat on luvannut Viroon tietyn määrän joukkoja tämän suunnitelman mukaisesti, jolloin asia olisi niin kuin Pevkur sanoo.
– Mutta me emme voi sitä tietää, Pyykönen toteaa.
Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).
Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.
– Ne suunnitelmat voivat olla valmiita hyvin pitkälti. Se ei sinänsä olisi ihme. Ja niissä on myös jokin varaus Ruotsille. Ja tästä on varmasti epävirallisesti sovittu Ruotsin kanssa, että kun he liittyvät puolustusliittoon, niin he investoivat tietyllä tavalla kollektiivisen puolustukseen. Tämä sitten virallistetaan, kun Ruotsista tulee Naton jäsen, Pyykönen sanoo.
Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitos FOI:n tutkimusjohtaja Robert Dalsjö arvioi Verkkouutisille vuoden vaihteessa, että Nato on kaavaillut täysjäsenyyttä odottavalle Ruotsille velvoitteita alueellisissa operatiivisissa suunnitelmissaan ja joukkorakenteessaan.
Dalsjön kuuleman mukaan Nato edellyttäisi Ruotsilta kahden maavoimien prikaatin asettamista liittokunnan kollektiivisen puolustuksen käyttöön kriisi- tai sotatilanteessa.
LUE MYÖS:
Naton Suomeakin koskevien suunnitelmien väitetään olevan jo valmiita, evp-kenraali epäilee
