Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja Ruotsin maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista vastaava ministeri Maria Malmer Stenergard (m.) ovat tavanneet Suomessa.
Ministerit vierailivat Kaakkois-Suomessa rajalla, ja keskustelivat itärajaan kohdistuneesta välineellistetystä maahantulosta. Ministerien asialistalla ovat olleet lisäksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus ja muut maahanmuuttoon liittyvät kysymykset.
Malmer Stenergard sanoi tiedotustilaisuudessa Ruotsin tukevan Suomea pyrkimyksissä ehkäistä välineellistettyä maahantuloa ja Euroopan unionin pitävän tilanteessa yhtä.
– Moskovan yritys epävakauttaa Suomea ja Eurooppaa ei tule onnistumaan, viesti on selvä, Malmer Stenergard sanoi.
Hänen mukaansa kansainvälisiä velvoitteita tulee noudattaa, mutta Ruotsi on valmis tukemaan Suomea koska ikinä tarvitaan ja seisomaan Suomen rinnalla. Kysyttäessä, mitä Ruotsin tuki konkreettisesti tarkoittaisi, Malmer Stenergard mainitsi, että tarvittaessa Ruotsi voisi lainata Suomelle esimerkiksi henkilöstöä.
Ministeri Rantanen kertoi keskustelleensa Malmer Stenergardin kanssa Suomen menettelystä hybridioperaation estämiseksi ja totesi, että Suomi on joutunut turvautumaan voimakkaisiin toimiin, koska tilanne on uhka kansalliselle turvallisuudelle.
EU:n ja kansainvälinen lainsäädäntö eivät tällä hetkellä Rantasen mukaan tunnista, eivätkä myöskään tarjoa työkaluja ongelmaan.
Rantanen kertoi tilaisuudessa myös lakihankkeesta, jonka tavoitteena on torjua välineellistettyä maahantuloa ja parantaa rajaturvallisuutta.
– On selvää, että joudutaan käymään intressipunnintaa erilaisista perusoikeuksista, mutta kaiken takana on, että suomalaisten kansallisesta turvallisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta pystytään huolehtimaan, hän sanoi.
Rantasen mukaan on oltava mahdollisuus torjua myös tämäntyyppisiä uhkia, lain sisältöön hän ei ottanut vielä kantaa kun asia on vasta valmistelussa.
– Eduskunnassa lopulta katsotaan millainen laki on mahdollista säätää, hän vastasi kysymykseen, voiko Suomi omalla lainsäädännöllä ohittaa EU:n ja kansainväliset säädökset kansainvälisen suojelun hakemisesta.
– Kun Geneven sopimusta kun on tehty, niin kenelläkään tuskin on käynyt mielessä, että tärkeää perusoikeutta vihamielisesti käytettäisiin hyväksi, Rantanen totesi.
Tilaisuudessa nousi esiin myös EU:n hiljattain alustavasti hyväksymä muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja tehdä turvapaikka-, palauttamis- ja rajamenettelyistä nopeampia ja tehokkaampia.
Rantasen mukaan EU-alueelle tulee 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta vuosittain, mutta niistä, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan vain pieni osa onnistutaan palauttamaan.
– Odotan yhteistyötä tässä Ruotsin kanssa, joka on tärkein kumppanimme, Rantanen sanoi ja korosti, ettei näe Suomen ja Ruotsin turvapaikkapolitiikassa mitään suurta eroa.
Malmer Stenergard kommentoi, että on hyvä, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on saatu sopimus EU-tasoilla. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi voivat koordinoida keskenään, miten sopimusta tullaan soveltamaan ja tehdä asian suhteen yhteistyötä.
