Ukrainalaiset droonisotilaat ovat osallistuneet ensimmäistä kertaa sotaharjoitukseen Ruotsin maaperällä ja opettaneet Ruotsin puolustusvoimille, miten drooneja vastaan pitää suojautua Venäjän mahdollisen hyökkäyksen varalta.
Ukrainalaiset osallistuivat Gotlannissa Aurora 26 -sotaharjoitukseen, jossa harjoiteltiin ulkomaisten joukkojen vastaanottamista Ruotsin puolustamiseksi. Harjoituksen skenaariossa Venäjä oli keskittänyt satojatuhansia sotilaita Naton itäiselle sivustalle ja valmisteli iskua Gotlantiin.
Svenska Dagbladetin mukaan mukaan kyse oli poikkeuksellisesta harjoituksesta myös poliittisesti. Venäjä mainittiin skenaariossa nimeltä Ruotsia mitoittavana uhkana, mitä on aiemmin pidetty liian arkaluonteisena.
Yksi harjoitukseen osallistuneista ukrainalaisista oli droonisotilas Vadym. Gotlannissa hän ja hänen maanmiehensä Oleh esittivät venäläistä erikoisjoukkoa, jonka tehtävänä oli etsiä Ruotsin puolustuksen kohteita lämpökameralla varustetulla droonilla.
Ukrainalaiset käyttivät samoja toimintatapoja kuin Ukrainan rintamalla. Ajoneuvo piilotettiin puiden alle ja peitettiin naamioverkolla mahdollisimman epäsäännöllisesti, jotta droonikuvaa tarkkaileva ihmissilmä ei havaitsisi luonnottoman suoraa muotoa.
– Venäjä tiedustelee samalla tavalla. Tässä teidän kaikkien täytyy tulla paremmiksi, Vadym sanoi.
Tunnin tarkkailun jälkeen ukrainalaiset löysivät Ruotsin kodinturvajoukkojen minibussin. Pian näkyviin tuli lisää metsiköihin osin piilotettuja ajoneuvoja. Ratkaiseva havainto tehtiin myöhemmin, kun Vadym havaitsi tiesulun ja sotilaita.
– Katsokaa! Tässä on tiesulku. Näemme sotilaat. Nyt nappaamme heidät, hän sanoi.
Taistelu päättyi ruotsalaisten voittoon
Havainnot välitettiin eteenpäin komentajalle. Harjoitusskenaariossa ”venäläisryhmällä” oli käytössään merivoimien aluksia ja pieni jalkaväkiosasto. Varsinainen yhteenotto päättyi kuitenkin ruotsalaisten voittoon.
Kodinturvajoukkojen noin 30 hengen osasto oli valvonut yön, mutta sen johto oli tulokseen tyytyväinen. Joukkueenjohtaja Joakimin mukaan vastustaja tuli suoraan ennalta valmisteltuihin tuliasemiin.
Ruotsalaisten onnistumista auttoivat hänen mukaansa kaksi asiaa. Ensinnäkin käytössä oli sensorijärjestelmä, joka varoitti lähestyvästä vihollisesta. Toiseksi yksikkö oli harjoitellut pitkään omien tiedusteludroonien käyttöä, joten se pystyi seuraamaan vastustajan liikkeitä reaaliajassa.
– Tiesimme tarkasti, mistä he tulivat meitä kohti, Joakim sanoi.
Ruotsin maavoimien komentaja Jonny Lindforsin mukaan maan asevoimat etenee droonikyvyissään tarvittavaa vauhtia. Hän korosti ukrainalaisten kokemuksen merkitystä.
– Heillä on ajankohtaista kokemusta, jonka he ovat tuskallisesti hankkineet. He ovat äärettömän anteliaita, jakavat sitä ja haluavat todella, että opimme heidän kokemuksistaan emmekä joudu ostamaan niitä itse verellä, Lindfors sanoi.
Valmius ei ole enää katastrofaalinen
Vadym antoi ruotsalaisille sekä kiitosta että kritiikkiä. Hänen mukaansa kodinturvajoukot löytyivät yhä melko helposti, mutta toiminnassa näkyi selvä parannus aiempaan.
SvD:n haastattelemien ukrainalaisten mukaan Ruotsin droonivalmius ei ole enää samalla tavalla katastrofaalisella tasolla kuin aiemmin, mutta se on yhä kaukana Ukrainan ja Venäjän tasosta.
Viime vuoden suuressa kevätharjoituksessa ukrainalaiset droonisotilaat aiheuttivat Natolle kylmän suihkun. Kymmenen ukrainalaista toimi tuolloin harjoituksen vihollisjoukkona ja ehti puolen päivän aikana ”lamauttaa” kaksi Nato-pataljoonaa eli noin 1 200 sotilasta.
Vadym piti myös Gotlannin harjoituksen toteutusta osin epärealistisena. Hänen mukaansa venäläistä osastoa esittänyt ryhmä ei saanut käyttää meritykistöä kohteeseen, ja hyökkäysjoukko koostui vain 12 sotilaasta. Todellisessa tilanteessa hän ei lähettäisi sotilaita ensimmäisenä rynnäkköön.
– Meillä on hyökkäysdrooneja sitä varten, Vadym sanoo.