Ruotsin hallitus on hyväksynyt yli neljän miljardin kruunun (373 miljoonan euron) määrärahan hankkiakseen puolustusvoimille nopeasti miehittämättömiä järjestelmiä. Rahoitus ulottuu vuosille 2026–2028.
Hankinta sisältää vaanivia aseita, tiedusteludrooneja, miehittämättömiä, lentäviä elektronisen sodankäynnin kykyjä sekä meritoimintaan soveltuvia miehittämättömiä järjestelmiä. Hankinnalla pyritään vahvistamaan taisteluyksiköitä kiihdytetyllä kykyjen lisäyksellä vähittäisen modernisoinnin sijasta.
Puolustusministeri Pål Jonson liittää investoinnin suoraan Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa saaduista opeista kuvaten droonisodankäynnin olevan nykyaikaisen taistelun keskiössä eikä enää pelkästään apuna. Hän väittää, että miehittämättömät järjestelmät ja avaruuteen perustuva valvonta ovat nykyään olennaisia joukkojen taistelunkestävyydelle, nopealle päätöksenteolle ja tehokkaalle yhteistyölle liittolaisten välillä.
Vaanivat aseet ovat investoinnin kiireisin osa. Ruotsin hallitus tiedostaa, että kyvyn hankintaa nopeutetaan viidellä tai kuudella vuodella aiempiin suunnitelmiin nähden, mikä viittaa siihen, etteivät nykyiset hankinta-aikataulut enää vastaa operatiivista todellisuutta.
Ruotsin maavoimille vaanivat aseet ovat enemmän kuin yksi hyökkäysvaihtoehto lisää. Ne tarjoavat keinon lyhentää ketjua tunnistamisesta vaikuttamiseen, hyökätä kiireellisiä maaleja vastaan, lamauttaa vihollisen ilmatorjuntaa ja tutkia sekä tuottaa jatkuvaa painetta laajalle operatiiviselle alueelle, jossa perinteinen tulenkäyttö voi olla liian hidasta tai paljastuvaa. Optisilla ja infrapunakameroilla varustetut tiedusteludroonit ovat ohjelman selkäranka.
Ruotsin puolustusvoimilla on jo kerroksellinen miehittämätön lennokkilaivasto: UAV 03 Örnen on taktinen järjestelmä, jolla saadaan laajan alueen kuvaa joukkojen liikkeen suunnittelun tueksi. Jo pitkään käytössä olleiden Svalan- ja Korpen-järjestelmien toimintasäde on lyhyempi. Kodinturvajoukkojen UAV 06 Skatan -tuoteperhe on uudempi ja heijastaa Ruotsin muutosta tehdä alueellisesta valvonnasta rutiinia ja parantaa koko puolustusrakenteen tilannetietoisuutta ja joukkojen suojausta.
Uudella investoinnilla Ruotsi pyrkii saamaan käyttöön sekoituksen uhrattavia ja aiempaa kyvykkäämpiä miehittämättömiä lentolaitteita, jotka pystyvät toimimaan puolustetussa ilmatilassa. Ruotsin asevoimien julkaisuissa on korostettu elektronisen hyökkäyksen kohteina tai huonontuneissa suunnistusolosuhteissa toimiviksi suunniteltujen järjestelmien jatkuvia arviointeja. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi on määritelty selviytyvyys ja hyödyllisyys teknologisesti edistyksellistä vihollista vastaan.
Meriympäristöön Ruotsi etsii miinojen etsintään, merenpohjan valvontaan ja merialueen laajaan valvontaan soveltuvia järjestelmiä sekä rauhan- että sodanajan käyttöön. Itämeren rikkonaisessa ympäristössä miinat ovat suuri uhka ja merenalaiset kaapelit, putket ja satamat edellyttävät jatkuvaa havainnointia. Miehittämättömillä merijärjestelmillä voidaan tarkkailla, suojella ja – jos tarpeellista – raivata kriittisiä väyliä vähentämällä henkilöstöön kohdistuvia riskejä.
