Presidentti Vladimir Putin määräsi helmikuussa Venäjän ydinasejoukot korotettuun valmiustilaan, ja Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien pitkittyessä Kreml on varoitellut ydinsodan mahdollisuudesta yhä uhkaavammin sanakääntein.
Venäjän asevoimien on kerrottu äskettäin testanneen uutta pitkän kantaman RS-28 Sarmat -ydinohjusta ja simuloineen ballistisin Iskander-ohjuksin tehtäviä iskuja Kaliningradissa lähellä Puolan ja Liettuan rajaa.
Useat läntiset asiantuntijat pitävät eskalaation mahdollisuutta todellisena, mutta ruotsalaistutkija Gudrun Persson ei näe tilanteessa akuuttia uhkaa.
– Retoriikka on koventunut, ja se on huolestuttavaa sinänsä. On myös YK:n peruskirjan vastaista uhata väkivallalla, kun ei saa tahtoaan läpi. Uhkailun ja täytäntöönpanon välillä on kuitenkin ero, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) tutkimusjohtajana toimiva Persson sanoo ruotsalaislehti Aftonbladetille.
Eräässä skenaariossa Venäjä laukaisisi pienen, ei-strategisen ydinaseen rajattuun ukrainalaiseen sotilaskohteeseen, kuten asetehtaaseen, tai räjäyttäisi ydinlatauksen asumattomalla alueella. Persson ei kuitenkaan pidä mielekkäänä spekuloida sillä, kuinka Venäjän mahdollinen ydinisku tapahtuisi.
– Sota on käynnissä, ja tilanne voi kehittyä hyvin nopeasti, hän sanoo.
– On kuitenkin muistettava, että lentotukikohdan tuhoamiseen tarvitaan 35 tavanomaista taistelukärkeä tai viisi ydinohjusta. Jos siis tavoiteltaisiin sotilaallista vaikutusta, Venäjän olisi käytettävä useita taistelukärkiä eikä vain yhtä pientä ydinasetta, hän toteaa.
Doktriini on ennallaan
Venäjän ydinasedoktriinissa ei ole Perssonin mukaan tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen. Doktriinin nojalla Venäjä voisi turvautua ydinaseisiin joko tilanteessa, jossa sitä vastaan hyökätään ydinasein tai muin joukkotuhoasein, tai silloin, jos tavanomaisin asein tapahtuva hyökkäys uhkaa valtion olemassaoloa.
Venäjään kohdistuvana ”eksistentiaalisena uhkana” on yleensä pidetty todellista sotilaallista hyökkäystä – ei esimerkiksi länsimaiden asettamia pakotteita tai asetoimituksia Ukrainalle.
– Venäjän nyt lähettämien viestien tarkoituksena on pelotella Yhdysvaltoja. Asiaan liittyy monia kysymysmerkkejä, sillä jos eskaloitaisiin nyt, luovuttaisiin mahdollisuudesta eskaloida myöhemmin, Persson sanoo.
Hän myös muistuttaa, että kaikesta aiemmasta uhittelustaan huolimatta Venäjä ei ole koskaan käyttänyt ydinaseita, ja silti sen ydinpelote on toistaiseksi riittänyt estämään läntisten joukkojen lähettämisen Ukrainaan.
– Jos tarkastelemme Putinin sodan alussa antamaa käskyä valmiuden lisäämisestä, voimme nähdä, ettei sekään johtanut paljon mihinkään. Joukkoja täydennettiin, mutta siinä kaikki, hän toteaa.
Ydinaseetonta Pohjolaa ei ole
Venäjän entinen presidentti, kansallisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajana nykyisin toimiva Dmitri Medvedev on tarttunut ydinasekorttiin myös varoitellessaan Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon. Maiden jäsenyydestä seuraisi hänen mukaansa se, että Itämeri menettäisi ydinaseettoman statuksensa.
Perssonin mukaan Venäjä olisi sijoittanut ydinaseita Itämeren alueelle joka tapauksessa osana maaliskuun alussa esitettyä suunnitelmaa puolustuksen vahvistamiseksi lännessä.
– Voimme otaksua, että siihen sisältyvät myös ydinaseet, hän sanoo.
Medvedevin puheita alueen ydinaseettomasta statuksesta hän pitää muutenkin kyseenalaisina.
– On täysin mahdollista, että Kaliningradissa on jo nyt ei-strategisia ydinkärkiä, vaikka emme sitä varmuudella tiedä, hän toteaa.