Ruotsalaiset asiantuntijat varoittavat Iltalehdessä virheistä, joiden seurauksena Suomikin voi joutua ”Ruotsin tielle” jengirikollisuudessa.
Suomessakin on Ruotsin tapaan havaittu olevan järjestäytyneitä katujengejä. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki on myöntänyt, että katujengiongelma on todellinen myös Suomessa pääkaupunkiseudulla.
– On realistista nostaa esiin uhkakuva, johon ei haluta päätyä. Ei saa ajatella naiivisti, ettei meillä voisi käydä näin – se on vaarallinen tie. Ruotsissa ajateltiin pitkään niin: taivasteltiin Yhdysvaltojen ja Ranskan tilannetta ja esimerkiksi autopolttoja ja ajateltiin, ettei täällä koskaan voisi käydä niin, Keski-Ruotsin itäisen puolen poliisialueen tiedustelupäällikkö Jale Poljarevius sanoo IL:lle.
Hänen mukaansa Suomen on löydettävä tapa yhdistää sekä niin sanottu kova että pehmeä linja. Kovalla linjalla tarkoitetaan jengirikollisten saattamista rikosoikeudelliseen vastuuseen eli monessa tapauksessa vankeuteen. Pehmeällä linjalla tarkoitetaan toimintaa, jolla rikollinen saataisiin lähtemään jengeistä tai lopettamaan rikosten tekeminen.
Hänen mukaansa Ruotsissa on myös unohdettu se, että jengirikolliset pyörittävät huumekauppaa, mutta kyse ei ole vain huumeista vaan rahasta.
– Ruotsissa talousrikosten tekeminen on aivan liian helppoa, sillä viranomaiset eivät tee tarpeeksi yhteistyötä. Valtiolta on helppoa huijata rahaa, tehdä pimeää työtä, pestä rahaa ja vuokrata asuntoja eteenpäin laittomasti. Lisäksi it- ja kyberrikosten avulla päästään vaikuttamaan uudella tavalla. Jos olisin Suomen poliisi, katsoisin hyvin tarkkaan tätä puolta jengirikollisuudessa.
Jengirikollisuuteen perehtynyt, entinen jengirikollinen Peter Svensson kertoo IL:lle päässeensä eroon jengeistä ja rikoskierteestä niin sanotun exit-ohjelman avulla. Ohjelmassa kartoitetaan ihmiseen kohdistuva uhka, järjestetään hänelle uusi asuinpaikka ja henkilöllisyys ja tarjotaan apua uuden elämän rakentamisessa. Ohjelmaan on viime vuosina hakeutunut kasvava määrä ihmisiä.
– Exit-toimintaa on tutkittu ja se on todettu toimivaksi. Silti Ruotsissa ei ole valtakunnallista ohjelmaa. Sitä on selvitetty viiden vuoden ajan ja vastausta odotellaan edelleen, Svensson kertoo.
Exit-toiminnan lisäksi Svensson nostaa keskeiseksi tekijäksi etenkin lasten ja nuorten ennaltaestävän toiminnan.
– Lapsiin on panostettava jo nuorella iällä. Teidän on uskallettava toimia ennaltaehkäisevästi, vaikka tuloksien arvioiminen onkin hankalaa. Sitä näkee vain epäonnistumiset, mutta jos kaikki menee hyvin, on sen syitä vaikea arvioida, Svensson sanoo IL:lle.
– Tarkastelkaa exit-ohjelman tuloksia: mikä on toiminut niille, jotka ovat päässeet pois jengeistä?, hän jatkaa.
