Puolustusvoimat rajoitti tiistaina aamulla lento- ja meriliikennettä Kotkan edustalla. Se kertoi, että rajoitus johtui viranomaisten toimintaedellytysten varmistamisesta mikäli olisi ollut tarpeen torjua lennokkeja. Rajoitukset purettiin noin kaksi tuntia myöhemmin, eikä Suomeen harhautunut tällä kertaa drooneja.
Leningradin alueen kuvernööri Alexandr Drozdenko kertoi Telegram-kanavallaan aamuseitsemän tienoilla, että Pietarissa annetiin yleinen varoitus drooniuhkasta. Kuvernööri varoitti, että mobiili-internetin toiminta voi heikentyä. Droonivaroitus poistettiin pari tuntia myöhemmin. Drozdenko kertoi silloin, että kolme droonia oli torjuttu.
Aiemmin tiistaina Venäjän puolustusministeriö ilmoitti aamuraportissaan, että koko Venäjän alueella oli yön ja varhaisen aamun mittaan torjuttu 356 droonia.
Maanantaina Romania päätti karkottaa yhden Venäjän diplomaatin sen jälkeen, kun venäläiset droonit olivat tunkeneet Romanian ilmatilaan kolmena perättäisenä päivänä. Neljäs drooni kävi Romanian ilmatilassa vielä samana päivänä, kun Romanian ulkoministeriö kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun karkotuksesta ilmoittaakseen.
Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina Romanian ilmavoimat ampuivat droonit alas. Maanantaina drooni poistui ilmatilasta itse, mutta hävittäjät kävivät kuitenkin tunnistamassa sen. Kaikki droonit olivat venäläisiä Shahed-drooneja tai saman tyyppisiä kuin Shahed.
Tätä tapahtumaketjua on edeltänyt toukokuinen tapaus, jossa räjähdelastissa ollut Venäjän drooni ohjautui tai ohjattiin kerrostaloon Galatissa.
Kohteina ruokaturva ja luottamus
Nyt Romaniassa ollaan vakuuttuneita, että ainakaan viimeisimmät venäläiset droonit eivät ohjautuneet Ukrainan länsinaapuriin Romaniaan vahingossa. Venäjä testaa heitä nyt.
Romaniankielinen Deutche Welle muistuttaa, että Yhdysvallat päätti syksyllä 2025 olla korvaamatta yhtä Euroopassa kiertänyttä panssariprikaatin rotaatiota. Ennen vähennyksiä Romaniassa oli noin 1700 yhdysvaltalaissotilasta. Nyt heitä on 900-1000, ja Venäjää varmasti kiinnostaa missä määrin he osallistuvat puolustukseen.
Venäjä on käynnistänyt kampanjan Ukrainan viljanvientireittien tukahduttamiseksi: heinäkuun aikana se on iskenyt ainakin 40 meri-infrastruktuurin kohteeseen sekä Ukrainan tuotteita kuljettaviin kauppalaivoihin. Iskujen vuoksi Odessan satamaa ei voida enää käyttää, joten viimeiseksi ratkaisuksi jäävät Tonavan satamat Reni, Ismail ja Chilia, jotka sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Romanian alueesta.
Constanțan satama käsittelee yhä suuremman osan Ukrainan sinne uudelleen ohjautuneesta kaupasta. Tämä voi tarkoittaa, että Romanian infrastruktuuri on päätynyt myös Moskovan strategisiin laskelmiin – ei välttämättä suoranaisena iskukohteena, vaan pikemminkin pelottelun välineenä. Jokainen Tonavan suiston yli lentävä drooni on samalla viesti vakuutusyhtiöille, varustamoille ja satamaoperaattoreille, jotka päättävät, voidaanko Romanian kautta kulkevaa reittiä pitää turvallisena.
Tavoitteena on siis horjuttaa luottamusta: jos vakuutusmaksut nousevat tai varustamot alkavat välttää Constanțan satamaa turvallisuusriskien vuoksi, Venäjä voi saavuttaa strategisen vaikutuksen ilman, että se hyökkää suoraan Naton jäsenmaan infrastruktuuria vastaan.