Mitä pahemmin ”sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainassa on juuttunut paikoilleen, sitä pakonomaisemmin 73-vuotias Venäjän diktaattori Vladimir Putin keskittyy omaan turvallisuuteensa. Loputtoman sodan pattitilanne on muodostunut Kremlille umpikujaksi, joka saattaa horjuttaa sen valta-asemaa, Le Monde kirjoittaa.
Putin alkoi tänä kesänä jälleen kiertää Venäjää ennen perjantaista 18. syyskuuta sunnuntaihin 20. syyskuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja. Sitä ennen hän ei ollut lähes puoleen vuoteen uskaltautunut matkoille.
Eristäytynyt Putin matkustaa panssaroidussa limusiinissa, jota seuraa raskaasti aseistettu saattue. Häntä suojaavat henkivartijat, sotilaat ja ilmatorjuntajärjestelmät. Hänen eri puolilla Venäjää sijaitsevat virka-asuntonsa on muutettu suojapaikoiksi, ja niiden työhuoneet ovat toistensa kopioita.
Ukrainalaiset lennokit eivät ole ainoa Putinin pelkäämä vaara.
– He hirttävät minut, Putin uskoutui lähipiirilleen The Economist -lehden mukaan.
Hän ei täsmentänyt, oliko hänen pelkäämänsä vihollinen ulkoinen vai sisäinen.
– Yksi asia on varma: Putin sitoo kohtalonsa Ukrainan sodan lopputulokseen. Hän pelkää, mitä hänelle saattaa tapahtua, jos hän epäonnistuu, sanoo Putinin eliitteihin ja maan valtakamppailuihin perehtynyt moskovalainen politiikan tutkija, joka puhui Le Mondelle suljetulla viestiyhteydellä.
Turvallisuuskoneiston jäsenet eli silovikit ovat ottaneet vallan. Huipulla on KGB:n seuraaja FSB. Samaan aikaan Kreml on jatkuvasti kasvattanut presidentin turvakaartin eli liittovaltion suojelupalvelun FSO:n henkilöstöä. Vuodesta 2022 lähtien neljällä asetuksella on nostettu sen keskushallinnon henkilöstömäärä yli 800:aan. Mukana on lennokkien ohjaajia ja jopa presidentin ruokien esimaistajia.
Kaiken kaikkiaan turvakaarti on valtava. Vaikka sen tarkka vahvuus on salainen, siihen arvioidaan kuuluvan yli 50000 ihmistä.
Eliitin sisäiset jännitteet kasvavat
Presidentin suojelemisesta vastaava FSO osallistuu aktiivisesti myös väestön valvontaan ”kansallisen turvallisuuden” nimissä.
Kreml voi turvautua lisäksi Rosgvardijaan eli kansalliskaartiin, jonka vahvuus on noin 370 000 henkeä. Putin perusti tämän ”sisäisen turvallisuuden” joukon vuonna 2016 ja antoi sen johtoon entisen henkivartijansa Viktor Zolotovin. Joukko toimii suoraan presidentinhallinnon alaisuudessa.
Kaikkialla maassa läsnä oleva kansalliskaarti hoitaa kaikki Kremlin vaatimat järjestyksenvalvontatehtävät, kuten väestön valvonnan, vapaaehtoisten värväämisen rintamalle ja miehitettyjen ukrainalaiskaupunkien venäläistämisen.
Vaikka silovikit ovat kaikkialla eliitin piirissä ja koko yhteiskunnassa, he eivät muodosta yhtenäistä ryhmittymää. Tämä pätee erityisesti FSB:hen.
– Näiden eliittien sisäiset jännitteet voimistuvat. Vanhemmat ovat henkilökohtaisesti riippuvaisia Putinista, nuoremmat ennen kaikkea hänen luomastaan järjestelmästä. Kaikki he edustavat kovaa linjaa. Kun ratkaiseva hetki koittaa, jokaisen on valittava: säilytetäänkö järjestelmä vai Putin? moskovalaistutkija ennustaa.
– Kaikki eivät enää pidä Putinia järjestelmän ja sen tarjoamien rahallisten etujen tukipilarina. Siitä hänen henkilökohtainen turvattomuuden tunteensa kumpuaa. Jonain päivänä hän tulee itse luomansa umpikujan päähän sekä fyysisesti että poliittisesti.
Toistaiseksi Putin jatkaa tilanteen kärjistämisellä uhkailua, vaikka neuvottelut Yhdysvaltain lähettiläiden kanssa näyttävät alkaneen uudelleen.
– Liikumme vain eteenpäin, hän vannoi valtapuolue Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa 22. elokuuta, kuukautta ennen parlamenttivaaleja.
Kontrolli tiukkenee
Samaan aikaan sotaväsymys nakertaa hänen omienkin äänestäjiensä optimismia. Se, että taistelut jatkuvat viidettä vuotta ilman todellisia läpimurtoja, on jo itsessään epäonnistuminen ”erikoisoperaatiolle”, jonka piti olla nopea.
Mikään taloudellinen tai poliittinen ongelma ei kuitenkaan näytä olevan kohtalokas Putinille, joka hallitsee sekä taloudellisia resursseja että sortokoneistoa.
– Tilanne siis kärjistyy. Ukrainan rintamalla. Ja sisäisellä rintamalla, kun silovikit sulkevat yhteiskuntaa yhä tiukempaan kontrolliin. Nämä kaksi toisistaan erottamatonta kärjistymistä muodostavat hallinnon ytimen, muotoilee Andrei Kolesnikov, yksi harvoista Moskovaan jääneistä ja Kremliin kriittisesti suhtautuvista politiikan tutkijoista.
Vihapuhe ”vihollista” eli Ukrainaa, Eurooppaa ja länttä vastaan on muuttunut normaaliksi samalla, kun silovikit ovat kaapanneet vallan eliitin piirissä ja rapauttaneet yhteiskuntaa.
– He luovat pelon ja epäluulon ilmapiirin, joka tekee keskinäisen luottamuksen ja mielipiteiden vilpittömän ilmaisemisen mahdottomaksi, sanoo riippumattoman venäläismedia Novaja Vkladkan toimittaja.
– Vastustajien tunnistamiseksi FSB kannustaa ihmisiä ilmiantamaan toisensa: opettajat ilmiantavat oppilaitaan ja päinvastoin, vaimot aviomiehiään ja päinvastoin, kollegat toisiaan. Tämä kaikkialle levinnyt epäluulo ruokkii vakoiluvimmaa, toimittaja toteaa.
LUE MYÖS:
Kremlin sisäpiiriläinen: Vladimir Putin pelkää henkensä puolesta