RKP haluaa, että henkilökunnan suomen ja ruotsin kielitaito voisi jatkossa vaikuttaa siihen, miten hyvinvointialue saa rahoitusta.
– Valitettavasti tiedämme, että suomen- ja ruotsinkielisessä palvelussa on puutteita liian usein. Näin ei voi jatkua ja siihen on puututtava. Esitämme siksi, että hyvinvointialueiden rahoitusta muutetaan siten, että osa rahoituksesta myönnetään sen perusteella, kuinka hyvin alueet tosiasiassa tarjoavat suomen- ja ruotsinkielistä palvelua. Jos hyvinvointialue tarjoaa hyvää palvelua molemmilla kansalliskielillä, saisi se myös lisää rahoitusta, RKP ehdottaa tiedotteessa.
RKP:n eduskuntaryhmä esitteli tavoitteitaan torstaina kesäkokouksensa yhteydessä.
– Hoitoa on saatava äidinkielellä, omalla tunnekielellä, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson vaati Iltalehden mukaan.
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz arvioi IL:lle, että sote-rahoituksen kieliporkkana on mahdollista toteuttaa, kun sote-rahoitusta ollaan muutenkin muuttamassa lähitulevaisuudessa. Maahanmuuttajataustaisia tarvitaan töihin hoiva-alalla Adlercreutzin mukaan edelleen, mutta jatkossa rahoitusmalli kannustaisi hyvinvointialueita järjestämään kieliopetusta maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen.
Lisäksi RKP perustaisi terveydenhuoltoon ”kielitaitokohtaamisen” mahdollistavat järjestelmät, joiden myötä samaa kieltä puhuva potilas ja hoitohenkilöstö kohtaavat toisensa.
– Kohtaamiset mahdollistavien järjestelmien luominen vie aikaa ja työ vaatii resursseja. Haluamme, että tämä työ valmistuu seuraavan hallituskauden aikana, puolue kertoo tiedotteessa.