Sopeutuskeskustelun naamiot on riisuttu.
Kokoomus julkisti keskiviikkona oman pelinavauksensa ensi vaalikauden säästökohteista.
Puolue esittää yhdeksän miljardin euron kokonaisuutta. Listalla on muun muassa indeksien jäädyttämistä, sote-menojen kasvun hillitsemistä, säästöjä valtionhallinnosta, eläkeuudistus sekä yritystukien karsimista.
Kyseessä on ensimmäinen merkittävä pelinavaus ensi vaalikauden (2027–2031) leikkauskohteista.
Puolueet ovat olleet sopeutuskeskustelussa vielä poteroissaan tiedostaen samalla, että edessä siintävät 8–11 miljardin euron sopeutustoimet – suorat säästöt tai veronkorotukset – julkiseen talouteen. Vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat sitoutuneet kansalliseen velkajarruun eli hillitsemään menojen kasvua.
Kokoomuksen avaus tuli noin viikko ennen kuin valtiovarainministeriön on määrä julkaista oma esityksensä ensi vaalikauden tulo- ja menokohteista.
Vaikka kokoomuksen yhdeksän miljardin säästölista on massiivinen ja julkisen talouden velkaongelma vaikea, ensivaikutelma kuitenkin on, että tilanne on vielä vahvasti omissa käsissä eikä julkisen talouden tila ole toivoton. Suomi ei ole akuutisti ”Kreikan tiellä”, jossa sosiaaliturvaa, eläkkeitä ja julkista terveydenhuoltoa on karsittava miljarditolkulla.
Indeksien jäädyttäminen on ollut ekonomistien veikkauksissa laajasti kärjessä. Kokoomuksen ohjelmassa se muodostaa 1,5 miljardin euron säästöpotin eli kuudesosan kokonaisuudesta.
Valtion menot paisuvat edelleen liian kovaa vauhtia; siksi on perusteltua jäädyttää indeksejä, karsia tarpeettomia tukia ja tehostaa niin valtion- kuin hyvinvointialueiden hallintoa.
Vaikka puolue esittää ansiosidonnaisen enimmäiskeston lyhentämistä ja toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon maltillista lukukausimaksua, ei ohjelmassa ole mitään perustavanlaatuista radikaalia yksittäistä säästötoimea, joka romuttaisi hyvinvointivaltion perustoimintoja.
Peruskoulutukseen, vanhusten hoivaan, eläketurvaan, lapsiperheiden tukemiseen tai varhaiskasvatukseen ei esitetä merkittäviä menoleikkauksia.
Jokainen suomalainen voi jatkossakin opiskella maksuttomasti tohtoriksi asti.
Hallinnosta löytyy edelleen paljon karsittavaa. Kokoomus sanoo suoraan tavoittelevansa hyvinvointialueiden karsimista ja niiden korvaamista 5+1-mallilla eli yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvilla alueilla. Toinen merkittävä avaus on valtion virastojen ja ministeriöiden kokoaminen yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, jolla tavoitellaan 700 miljoonan euron säästöjä, pääosin eläköitymisten kautta.
Soten osalta kahden miljardin säästöehdotuksessa on huomioitava, ettei kyseessä ole varsinainen leikkaus olemassa olevaan rahoitukseen, vaan leikkuri rahoituksen kasvuvauhtiin seuraavalla vaalikaudella. Sote-menot saavat kasvaa, mutta hitaammin kuin nykyisellä uralla.
Säästölistalta löytyy paljon konkretiaa: leikkuriin joutuisivat muun muassa kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat valtionavustukset (200 miljoonaa euroa), kehitysapu (300 miljoonaa), Ylen rahoitus (120 miljoonaa) ja eduskunnan myöntämät joululahjarahat (50 miljoonaa).
Eläkkeet on otettu mukaan sopeutustalkoisiin. Mitään niin radikaalia kuin esimerkiksi leikkauksia jo maksussa oleviin eläkkeisiin ei esitetä. Kokoomus haluaa kyllä nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka oli viime vuonna 63,2 vuotta. Tämä ei vielä ole radikaali toimi, koska eläkeikä nousee jo nykyisin elinajanodotteen pidentyessä. Huomionarvoista on lisäksi, ettei kokoomus koskisi työeläkkeiden indekseihin.
Ohjelman suurin kysymysmerkki on, kuinka realistinen eläkejärjestelmän kahden miljardin säästötavoite on. Kokoomus esittää eläkeuudistuksen tekemistä ensi vaalikaudella, lähtökohtaisesti kolmikantaisesti. Kahden miljardin euron säästöjen löytäminen vuoden 2031 menotasoon näyttää kuitenkin hankalalta, kun tiedetään, että eläkeuudistukset syntyvät hitaasti ja niiden vaikuttavuus näkyy usein vasta pitkällä aikavälillä.
Huhtikuun vaaleista on tulossa talousvaalit, ja keskustelu on saanut merkittävän avauksen. Seuraavaksi katse kohdistuu gallupjohtaja SDP:hen, jolta odotetaan omaa konkreettista tiekarttaa sopeutuksista.
Kuriositeettina mainittakoon, että kun kokoomuksen säästöohjelma tuli julki kokonaisuudessaan keskiviikkona kello 13.00, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ehti julkaista jo kello 12.54 tiedotteena kommenttinsa ohjelmasta.
Koskelan mukaan kokoomuksen ”leikkausmoukari tappaa hyvinvointivaltion”.
”Lukematta paskaa”, Koskela lienee todennut ja kaivanut esiin ennakkoasenteilla varustetun tiedotteen pöytälaatikosta.
