Neuvottelut koskivat kaikkiaan 46:ta virkamiestä. Laitoksen on tarkoitus vähentää operatiivisen toiminnan vastuualueelta enintään yhdeksän päällikkö- ja johtotason tehtävää.
Henkilöstöä neuvotteluissa edustaneet järjestöt ovat jättäneet eriävän kannanoton liian lyhyestä neuvotteluajasta.
– Laitos neuvotteli vain kaksi viikkoa, vaikka yt:n piirissä oli mielestämme 46 henkilöä, toteaa Rikosseuraamuslaitoksen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn neuvotteleva pääluottamusmies Mirja Pikkarainen.
Yt-laki edellyttää vähintään kuuden viikon neuvotteluja, kun yt-menettelyn piirissä on kymmenen henkilöä tai sitä enemmän. Henkilöstön edustajat arvioivat, että neuvotteluajan valitsemiseen näyttäisi vaikuttaneen ennalta tehty päätös irtisanottavien määrästä.
– Neuvottelujen kesto ei nyt mahdollistanut yhteistoiminnan aitoa toteutumista, Pikkarainen huomauttaa.
Lähijohtaminen heikkenee merkittävästi, mutta hallinnointi lisääntyy?
Muutoksia Rise suunnittelee pääsääntöisesti yhdyskuntaseuraamustoimistoihin, lisäksi kahta vankilaa esitetään yhdistettäviksi.
– Henkilöstöä huolestuttaa erityisesti lähijohtamisen väheneminen tai jopa katoaminen yhdyskuntaseuraamustoimistoista tai vankiloista, jukolainen luottamusmies Veera Virolainen sanoo.
Hänen mielestään visio Risen tulevaisuudesta on tällä hetkellä sekava.
– Laitos on useiden haasteiden edessä, siksi koko organisaation etu on, että henkilöstö tulee jatkossa kunnolla kuulluksi yt-neuvotteluissa.
Henkilöstöjärjestöt huomauttavat, että toiminnan tehostamisen ja jatkuvuuden kannalta viisainta olisi ollut tehdä valmiiksi laitoksessa työn alla oleva kokonaisuudistus, kun jatkuvat ylhäältä määritellyt muutokset haastavat henkilöstön jaksamista.
Rikosseuraamuslaitos suunnittelee vähentävänsä rikosseuraamuskeskusten määrää yhdistämällä keskuksia ja niiden yksiköitä. Keskusten alueille kuuluu vankiloita ja yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Vielä toistaiseksi keskuksia on yksitoista ja yksiköitä 39.
– Olemme ehdottaneet, että yksiköitä ei missään tapauksessa yhdistetä ja että jatkossa keskuksia olisi kolme. Yksi vastaisi suljetuista vankiloista, yksi avolaitoksista ja yksi yhdyskuntaseuraamustoiminnoista. Tämä toteuttaisi parhaalla mahdollisella tavalla toimintaan esitettyjä muutostarpeita, Vankilavirkailijain liiton pääluottamusmies Antti Santamäki kertoo.
Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistyksen pääluottamusmies Pekko Summanen toteaa, että henkilöstön edustajat saivat tuoda näkemyksensä yt-pöytään, mutta kokemusta aidosta vaikuttamisesta ei syntynyt.
– Olemme arvostelleet muun muassa sitä, että organisaatiouudistuksessa perustettujen vastuualueiden uudet yksiköt lisäävät hallintoa samalla, kun operatiivista puolta ei ole huomioitu riittävästi.
Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Rikosseuraamuslaitos vastaa vankeusrangaistusten, yhdyskuntaseuraamusten ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Laitos työllistää eri puolilla Suomea noin 2 750 ihmistä.
