Etulinja Ukrainassa ei näinä päivinä juuri liiku suuntaan tai toiseen. Syykin on yksinkertainen: Droonit ja niiden nopea kehitys ovat muuttaneet taistelukenttää peruuttamattomasti. Asiasta kertoo Wall Street Journal.
Kun täysimittainen sota alkoi vuonna 2022, Ukraina käytti vain pieniä määriä kaupallisia drooneja tiedustelutehtävissä. Ne olivat Ukrainalle kultaakin kalliimpia. Droonien avulla alakynnessä olevat ukrainalaiset tiesivät tarkasti, minne venäläiset hyökkäisivät seuraavaksi.
Esimerkiksi Kiovan taistelun aikana drooniharrastajien lahjoittamat droonit paljastivat vihollisen lähestyvän panssarikolonnan, joka onnistuttiin pysäyttämään väijytyksellä.
Pian tiedusteludrooneista tulikin luksuksen sijasta välttämättömyys.
Aluksi droonien kuvaama video tarkastettiin lennon jälkeen muistikortilta. Jo vuosi sodan alkamisen jälkeen droonit kykenivät kuitenkin välittämään suoraa videokuvaa. Se muutti tilanteen täysin. Drooneja pystyttiin nyt käyttämään esimerkiksi tykistötulen ohjaamiseen.
Seuraava innovaatio oli 3D-tulostetun ja kauko-ohjatun kouran kiinnittäminen drooneihin. Nyt droonit pystyivät tiedustelun lisäksi toimimaan kauko-ohjattuna aseena, pudottaen kranaatteja pahaa-aavistamattomien hyökkääjien niskaan.
Ukrainalaiset olivat kekseliäitä. Pian räjähteiden määrää lisättiin siirtämällä räjähdeaine painavista metallikuorista kevyempiin muovikuoriin.
Eniten taistelukenttää kuitenkin muuttivat FPV- eli first person view -droonit. Nämä kamikazedroonit toimivat kuin kauko-ohjatut ohjukset, ja niiden halpa hinta tarkoitti, että niitä voitiin myös tuoda etulinjaan massoittain.
Niiden suuri vahvuus oli myös se, että toisin kuin kalliita länsiaseita, Ukraina kykeni valmistamaan drooneja itse. Tuotanto kasvoi nopeasti. Kun vuonna 2023 Ukraina valmisti 800 000 FPV-droonia vuodessa, kasvanee luku tänä vuonna 4,5 miljoonaan kappaleeseen.
FPV-droonit ovat pitkälti pysäyttäneet etulinjan liikkumisen. Ukraina havaitsee kaiken 20 kilometriä etulinjasta, ja niin havaitsee myös Venäjä. Suuret massahyökkäykset ovat vaihtuneet pienten joukkueiden rynnäköihin.
Drooneilla on kuitenkin yksi iso heikkous: Ne ovat alttiita elektroniselle sodankäynnille.
Tähän ongelmaan ratkaisu on löytynyt valokaapelidrooneista. Drooniin kulkee ohut kaapeli, jonka avulla niitä ohjataan. Koska kaikki tieto kulkee kaapelia pitkin, ei elektroninen häirintä tepsi näihin drooneihin.
Droonien koko on myös kasvanut.
Esimerkiksi Ukrainan uudet Vampire-droonit on varustettu 6-8 roottorilla, ja ne kykenevät kantamaan lähes 10 kilon lastin. Etulinjan sotilaille kuljetetaankni tätä nykyä kaikkea muonasta ammuksiin droonien avulla. Se säästää myös ihmishenkiä, kun vaaralliset huoltotehtävät voidaan jättää koneiden vastuulle.
Kehitys ei ole vieläkään pysähtynyt. Etulinjassa on nähty yhä useammin pientä panssarivaunua muistuttavia drooneja, ja kehitteillä on myös kauko-ohjattuja autoja ja veneitä. Niitä voidaan käyttää haavoittuneiden sotilaiden evakuointiin.
Selvää kuitenkin on, että droonit ovat muuttaneet sotaa pysyvästi. Nähtäväksi jää, miten teknologia tulee lähivuosina kehittymään.
