Työvoiman tehokkaampaan kohdentumiseen voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta ja palkkakilpailua, selviää tuoreesta Aalto-yliopiston ja Etlan tutkimuksesta.
Sen mukaan työn ja pääoman kohdentuminen eli allokaatio on Suomen yrityskentässä parhaillaan muutostilassa, johon vaikuttavat paitsi kotimaisen talouden rakennemuutos myös erinäiset megatrendit kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen.
Tutkimuksen mukaan resurssien kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on tärkein tuottavuuskasvua hidastava tekijä. Heikentyminen johtuu pääasiassa siitä, että työvoimaa ei siirry riittävästi alhaisemman tuottavuuden yrityksistä korkeamman tuottavuuden yrityksiin.
– Suomen yrityskentässä työpanosten kohdentuminen on tänä päivänä tehottomampaa kuin pääoman kohdentuminen. Työvoiman kohdentuminen vaikuttaa erityisen tehottomalta uusien ja pienten yritysten kohdalla, sanoo tutkimuksesta vastannut Aalto-yliopiston professori Timo Kuosmanen.
Työn ja pääoman nykyistä tehokkaampi kohdentuminen keskimääräistä korkeamman tuottavuuskasvun yrityksiin kasvattaisi merkittävästi tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia.
– Tuottavuudessa olisi kasvupotentiaalia teollisuustoimialoilla jopa 40‒250 prosenttia ja palvelusektorilla 10‒70 prosenttia nykytasoon verrattuna, tutkimuksessa todetaan.
Nykytilanteessa resurssit hajaantuvat liian monien alhaisen tuottavuustason yritysten kesken. Monet uudet yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin markkinoilta poistuvat, mutta uudet yritykset eivät kykene hyödyntämään korkean tuottavuustason luomaa kilpailukykyetua toimintansa laajentamiseen.
Resurssien allokaatiota voitaisiin parantaa työvoimapoliittisten keinojen lisäksi myös arvioimalla kriittisesti tukia ja kannustimia, jotka on suunnattu uusille ja pienille yrityksille. Markkinoille tulon esteiden tarkastelu tulisi laajentaa koskemaan myös toimialan vaihtamista harkitsevia yrityksiä.
– Konkreettisia keinoja tehostaa työvoiman kohdentumista olisivat työvoiman liikkuvuuden ja palkkakilpailun lisääminen, kannustinloukkujen purkaminen ja osaamisen päivittäminen, toteaa Etlassa tutkimuksesta vastannut tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.