Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli maaliskuussa 1,3 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.
Maaliskuussa inflaatiota nostivat eniten sähkön, dieselin sekä 95 E 10 -bensiinin kuluttajahintojen nousut.
Sen sijaan asuntolainojen korot, kulutus- ja opintolainojen korot sekä asiakirjamaksut laskivat maaliskuussa ja hillitsivät inflaatiota.
– Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin iski suomalaisten kukkaroon lievästi. Hintojen nousun jokainen on voinut havaita toistaiseksi lähinnä vain huoltoasemilla, Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen kommentoi tiedotteessa.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,2 prosenttia. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
– Mikäli tilanne jatkuu pidempään ja maailmankaupan kannalta tärkeä Hormuzinsalmi on tukossa, kasvaa riski hintojen laaja-alaisemmasta noususta. Kyse ei silloin olisi enää vain öljystä ja kaasusta, vaan hinnat alkaisivat kallistua laajalla rintamalla. Toistaiseksi tästä ei vielä onneksi ole merkkejä, sillä kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,2 prosenttia, Malinen jatkaa.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli maaliskuussa 2,5 prosenttia.
Malinen muistuttaa, että euroalueen inflaation seurannalla on erityinen merkitys, koska sen perusteella Euroopan keskuspankki tekee linjauksiaan koroista. Jos sodan aiheuttama energian hintasokki valuu laajasti talouteen ja nostaa inflaatiota, kasvattaa se painetta korkojen nousulle. Tämä taas olisi myrkkyä Suomen kasvulle.