Tuoreet tiedot asuntolupien syväjäästä kertovat alan ahdingosta, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
Elokuussa myönnettiin rakennuslupa vain 1 058 asunnon rakentamiseen, mikä on tilastohistorian heikoin elokuu. Vain kerran aiemmin on edes alitettu 2 000 asunnon lupamäärä elokuussa. Tämä oli vuonna 1995 ja silloinkin lukema oli 1 903 asuntoa.
Brotheruksen mukaan rakennusala kärsii korkojen nopeasta noususta, korkealle jääneistä rakennuskustannuksista sekä asuntokysynnän heikkoudesta.
– Hallituksen onnistunut yllätyspäätös laskea varainsiirtoveroa lokakuun puolivälistä alkaen ja päättää ensiasunnon ostajien verovapaus vuoden lopussa tuo markkinoille lisäkysyntää marras-joulukuulle, hän sanoo.
– Myymättömät uudet asunnot osaltaan estävät etenkin pienempiä rakentajia aloittamasta uusia hankkeita, koska pääomat ovat sitoutuneet valmiisiin tai puolivalmiisiin kohteisiin. Hallitus voi helpottaa tilannetta vielä täsmätoimilla, kuten aikaistamalla suunniteltuja infrahankkeita, Brotherus ehdottaa.
Tilastokeskus kertoi elokuun rakennuslupamäärien laskeneen 47 prosenttia vuoden takaisesta.
Samalla Tilastokeskus kertoi 15-64 -vuotiaiden työllisyysasteen nousseen 74,1 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeneen 7,3 prosenttiin.
– Työllisyysaste jopa parani syyskuussa, vaikka rakennusalan vaikeudet ovat jatkuneet jo liki vuoden verran. Talouden kasvun painottuminen palvelualoille on kompensoinut rakentamisen ja teollisuuden heikompaa kehitystä, Brotherus toteaa.
Hänen mukaansa Suomen vaisu talouskehitys ei välttämättä johda työttömyyden suureen kasvuun, mikäli palvelualojen vahva veto jatkuu talven yli ja kokonaiskehitys kääntyy ennusteiden mukaisesti kohtuulliseen kasvuun ensi vuoden aikana.
– Vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta, sillä yritysten luottamusmittarit ennakoivat kituliaita lähikuukausia ja korot ovat yhä aivan liian korkealla Suomen taloudelle, Brotherus sanoo.
Työllisyystilanteen vahvuus ja toisaalta ensi vuodelle rakennettu elvyttävä finanssipolitiikka puoltavat ripeitä toimia rakenteellisten uudistusten osalta.
– Suomessa rakenteellinen työttömyys on noin seitsemän prosenttia, kun vastaava lukema on Saksassa reilut viisi ja Tanskassa noin kolme.
Brotherus huomauttaa, että rakenteellinen työttömyys laskee vain rakenteellisilla uudistuksilla.
– Korkea työttömyys on yksilölle ja yhteiskunnalle raskas taakka. Väestörakenteemme vinouman vuoksi Suomen työllisyyden pitäisi olla muita Pohjoismaita korkeammalla, ei edes samalla tasolla, mikäli haluamme myös laajat hyvinvointipalvelut, hän muistuttaa.
