Venäläisjoukot etenivät heinäkuussa rintaman eteläosissa sijaitseviin Urozhainen ja Staromaiorsken kyliin kuukausia kestäneiden kiivaiden taisteluiden jälkeen.
Puolustaja oli torjunut useita rynnäköitä koko kevään ajan huolimatta ajoittain kriittiseksi käyneestä tykistöammuspulasta. Ukrainan 58. moottoroidun prikaatin tavoitteena oli pitää hallussa aluetta, joka vapautettiin viime kesän vastahyökkäyksessä.
Kylillä on strategisen arvon sijasta poliittista merkitystä, sillä Kreml yritti kiivaasti vallata takaisin jo kertaalleen miehitettyjä kyliä. Alueelle lähetetty Venäjän merijalkaväen eliittiprikaati kärsi mittavia tappioita avomaastossa.
Uupuneet puolustajat joutuivat viimein vetäytymään Staromaiorskesta kesäkuussa ja Urozhainesta heinäkuun puolivälissä. Ukrainalaissotilaat sanovat New York Timesille kylien tuhoutuneen taisteluissa täysin. Kaikki asukkaat olivat poistuneet jo kauan sitten.
– Raunioissa taisteltiin kellareista käsin, 43-vuotias majuri kertoo.
Hänen mukaansa juoksuhautoja ei juurikaan ollut, eikä alueen linnoittaminen onnistunut haastavan maaston vuoksi. Urozhainen kylä koostuu vain kahdesta kadusta. Kiivaiden taisteluiden vuoksi haavoittuneita pystyttiin evakuoimaan vain yöllä.
– Tuli piste, jonka jälkeen ei ollut järkeä pitää sotilaita alueella, ukrainalaisupseeri toteaa.
Venäjän valtionmedian mukaan viimeisen hyökkäyksen tehneet merijalkaväen sotilaat käyttivät mönkijöitä päästäkseen nopeasti kylän sisään.
Ukrainan 58. prikaatin ja kansalliskaartin joukkojen vetäytyminen peltojen halki sujui aluksi hallitusti, mutta muuttui myöhemmin kaoottiseksi tykistöpommituksen vuoksi. Eräs haavoittuneista kertoi sosiaalisessa mediassa haavoittuneensa ja ryömineensä helteessä yli 12 tuntia päästäkseen omien joukkojen luokse ja lääkintäpisteelle.