Verkkouutiset

Suomen valtion velkaantumista mittaava velkakello Keskuskauppakamarin Rytminmuutos-tapahtumassa Helsingissä 26. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Raju velkaantuminen huolettaa – ”edessä on tosiasioiden tunnustaminen”

Ylijohtaja Mikko Spolander ja professori Vesa Puttonen jakavat huolen Suomen julkisen talouden velkaantumisesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Kun kävin 50-vuotistarkastuksessa lääkäri totesi, että sinulla on ollut varmasti hauska elämä. Mutta hän sanoi, että nyt edessä on tosiasioiden tunnustaminen, Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo Verkkouutisille.

Puttosen mukaan Suomikin on sen edessä, että Suomen pitäisi tunnistaa tosiasiat. Hän on huolissaan Suomen velkaantumisesta. Sitä hän on ollut jo viimeiset kymmenen vuotta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

– En ole niinkään huolissani lyhyen aikavälin velkaantumisesta. Pärjäämme verrokkiryhmässämme varsin hyvin. Iso alijäämä yhtenä vuonna ei ole ongelma. Meillä on toiseksi paras luottoluokitus ja olemme tällä hetkellä samassa ryhmässä Hollannin ja Itävallan kanssa. Ongelmana on vuosia jatkuva krooninen alijäämä yhdistettynä talouden vaisuun kasvukykyyn, valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander puolestaan toteaa Verkkouutisille.

Suomella on tällä hetkellä velkaa 135,7 miljardia euroa. Samassa velkaveneessä ovat kaikki kehittyneet länsimaat. Jotkut jopa sanovat, että velkaantuminen nyt ei ole yhtä vaarallista kuin aiemmin. Puttonen on eri mieltä, vaikka hän myöntääkin, että negatiivisten korkojen aikaan se ei ole ollut yhtä vaarallista kuin aiemmin.

– Negatiiviset korot ja nollakorot eivät kestä ikuisesti ja mielestäni velkaantuminen on edelleen riski. Olemme maailmanhistoriassa tilanteessa, jollaisessa emme ole olleet koskaan ennen. Nykyään keskuspankit epäsuoraan rahoittavat valtioiden alijäämiä. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, olisi järkevää, ettei olisi siinä veneessä, jossa lainaa on liikaa ja päätöksenteko taloudellisista seikoista ei olisi meillä itsellämme, Puttonen sanoo.

Valtioiden velkaantumiskierre käynnistyi vuonna 2008 finanssikriisin myötä. Spolanderin mukaan finanssikriisin kanssa samaan aikaan Suomessa ikääntyneiden osuus väestöstä alkoi kasvaa voimakkaasti. Sen seurauksena julkisten palvelujen kysyntä ja etuudet alkoivat kasvaa aiempaa nopeammin ja talouden tulonmuodostuskyky heikkeni. Suomessa väestörakenteen muutos oli väistämätön isku talouteen ja julkiseen taloudenpitoon, jota finanssikriisi vain kärjisti.

Suomi tarvitsee rakennemuutoksen, leikkaukset tarjoavat vain aikalisiä

Vesa Puttosen mukaan velkaantumisessa on kyse samasta asiasta kuin ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kumpikaan ei ole mielipideasioita.

– Kutsun sitä itsekurittomuudeksi. Mietitään, että ilmastonmuutoksen tai velkaantumisen lasku tulee vasta seuraavien sukupolvien maksettavaksi, hän sanoo.

Lasku, joka tulee seuraavien sukupolvien maksettavaksi, näkyy tulevien sukupolvien eläkkeissä. Vesa Puttosen mukaan tulevaisuudessa ei voida puhua eläkkeelle pääsemisestä. Velkaantumisen seurauksena tulevien sukupolvien eläkkeet tulevat olemaan niin pieniä, että ne eivät riitä enää hyvään elintasoon.

Puttonen kuitenkin tyrmää sellaiset otsikot, joissa kirjoitetaan, että Suomi olisi Kreikan tiellä. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, mutta samalla hän pitää Kreikkaa varoittavana esimerkkinä. Samalle polulle ei kannata lähteä.

Mikko Spolander jakaa Puttosen huolen julkisen talouden velkaantumisesta pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa Suomen olisi viisasta ratkoa ongelmaa etupainotteisesti, ettei velanhoidosta lankeava lasku paisu kestämättömäksi.

– Vielä vuosi tai puolitoista vuotta sitten meiltä kysyttiin, miksi oletamme koron nousevan julkisen talouden velkakestävyyttä arvioivissa pitkän aikavälin laskelmissamme. Kysyjät ilmeisesti ajattelivat maailman muuttuneen inflaatio olisi historiaa eivätkä korot enää koskaan nousisi tavalla, joka ajaisi velkaantuvat valtiot kestämättömään tilanteeseen. Arvioilla julkisen talouden kestävyysvajeesta yritämme vastata kysymykseen, mitä on edessä, jos emme tee mitään, Spolander sanoo.

Vastaavanlaisia arvioita tekevät muutkin tutkimuslaitokset ja niiden tulokset vaihtelevat, mutta Spolanderin mukaan kaikista välittyy varsin selvä viesti. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosi vuoden perään ja alijäämät kasvavat ja pidemmälle katsoessa velkaantuminen kiihtyy. Velkaantumisen kasvuun liittyy riski, että markkinoiden luottamus rapautuu siihen, että Suomi kykenee hoitamaan velasta aiheutuvat velvoitteet.

Alijäämäinen budjetti ja velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Mikä keinoksi?

– Ensiksi pitäisi määrittää uudelleen se, mitä tarkoitetaan hyvinvointivaltiolla. En missään nimessä vastusta hyvinvointivaltiota. Kuulun itsekin hyvinvointivaltion hyväosaisiin, Puttonen sanoo.

Puolustusvoimat ja poliisin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Puttonen näkee kuuluvan hyvinvointivaltion ytimeen. Sen sijaan esimerkiksi opintotukijärjestelmästä voisi Puttosen mukaan leikata. Hänen mukaansa ei ole järkeä, että ihmisille maksetaan itsensä kehittämisestä.

Mikko Spolanderin mukaan leikkaukset toimivat vain lyhytaikaisina aikalisinä, mutta pitkän aikavälin ainoa toimiva ratkaisu on rakennemuutos.

– Lyhyellä aikavälillä voimme tarkastella valtion menoja kriittisesti ja tehdä leikkauksia, mutta pitkällä aikavälillä rakennemuutos on ainoa kestävä ratkaisu. Muutosten läpivienti ottaa aikaa. Pitkän aikavälin muutosta eteenpäin vievien toimien vaikutukset näkyvät taloudessa kolmen viiva kahdeksan vuoden aikaikkunan sisällä, hän sanoo.

Spolanderin mukaan toimien pitäisi tukea työllisyyttä, osaamista, innovaatioita, kaiken kaikkiaan kilpailukykyä ja mahdollistaa investointien saamisen Suomeen. Rakennemuutosta tukevat ratkaisut läpäisisivät koko talous- ja yhteiskuntapolitiikan kentän.

Ratkaisujen etsiminen ilmastonmuutokseen on voimakkaasti etenevä globaali megatrendi. Rakennemuutos, joka mahdollistaa ilmastoystävällisen kasvun, on ainoa vaihtoehto, jolla Suomi voi pärjätä ja ylläpitää hyvinvointivaltiota tulevaisuudessa. Ratkaisujen etsiminen ilmastonmuutokseen luo Spolanderin mukaan Suomelle mahdollisuuksia, joihin sen tulee tarttua.

– Tämä on uusi Nokia-hetki, mutta sitä se on kaikille muillekin. Siksi rakennemuutoksen tekeminen nyt on tärkeää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)