Rajavartiolaitos on esittänyt selvityksensä perusteella itärajan aitaamista. Selvityksen mukaan 1 300 kilometriä pitkästä rajasta aidattaisiin 10–20 prosentin osuus. Resursseja ei ole koko itärajan aitaamiseksi, kertoo rajatarkastusyksikön päällikkö, eversti Tuomas Laosmaa Ilta-Sanomille.
Hänen mukaansa tämänhetkisessä tilanteessa aitaamisesta olisi hyötyä itärajan ”uhanalaisimmilla” alueilla. Se suuntaisi liikennettä helposti vahdittaville alueille eli suurille rajanylityspaikoille.
Laosmaa ei sano, mitkä ovat kaikista uhanalaisimmat alueet. Hän kuitenkin kertoo, että Venäjän tieyhteyksien kehittyminen on lisännyt laittomia rajanylityksien yrityksiä myös pohjoisessa Suomessa viime vuosina.
– Perinteisesti rajanylityksistä 70–80 prosenttia tapahtuu Kaakkois-Suomen alueella ja samalla alueelle on rajoittunut myös suurin osa maastorajan laittomista maahantuloista. Viime vuosina ylityksiä on levinnyt Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueelle.
Rajaliikenteen määrä on yhä vain puolet siitä, mitä se oli ennen korona-aikaa. Laosmaa arvioi, että rajaliikenteen määrä lähtee uusien rajoituksien myötä nopeasti laskuun.
Suomi rajoitti perjantaiyöstä alkaen venäläisten matkustajaliikennettä Suomeen Schengen-säännösten mukaisesti. Perusteena uusille rajoituksille on venäläisten turistien Suomen kansainväliselle asemalle aiheuttama mainehaitta.