Talous kasvaa Euroopassa ja Suomessa tänä vuonna selvästi aiemmin arvioitua hitaammin, kertoo valtiovarainministeriö tuoreessa taloudellisessa katsauksessaan.
Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2022, 1,7 prosenttia vuonna 2023 ja 1,5 prosenttia vuonna 2024.
– Suomen talous oli hyvässä nousukiidossa. Sitten Venäjä hyökkäys Ukrainaan sumensi näkymän ja käänsi kiidon hidastuvaksi kasvuksi ja kiihtyväksi inflaatioksi. Pidemmällä aikavälillä sodan vaikutukset sulautuvat osaksi talouden ja yhteiskunnan rakenteellista muutosta, sanoo VM:n osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander tiedotteessa.
Ennusteessa oletetaan, että Venäjälle asetetut ja Venäjän asettamat talouspakotteet pysyvät voimassa pitkään.
Julkisen talous heikkenee
Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset ulottuvat katsauksen mukaan myös Suomen julkiseen talouteen, sillä taloudellinen toimeliaisuus vähenee ja samalla sota ja geopoliittisten jännitteiden kasvu luovat varautumiseen liittyviä menopaineita.
Hallitus päätti kehysriihessä varautumis- ja tukipaketista, joka lisää julkisia menoja erityisesti lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä julkista taloutta alkavat heikentää jo aiemmin päätetyt puolustusinvestoinnit ja hidastuva talouskasvu.
Julkisyhteisöjen alijäämä pienenee kuitenkin vielä lähivuodet ennen kuin kääntyy uudelleen kasvuun keskipitkällä aikavälillä.
Velkasuhteen pieneneminen pysähtyi viime vuoteen, ja velkasuhde kääntyy maltilliseen kasvuun jo tänä vuonna. Velkasuhteen kasvu kiihtyy pidemmällä aikavälillä ikääntymisestä johtuvien menojen, hitaan talouskasvun ja kasvavien korkomenojen vuoksi.
Kestävyysvaje on VM:n mukaan pienentynyt hyvän työllisyyskasvun vuoksi, mutta sota ja sen seurauksena päätetyt toimet heijastuvat myös kestävyysvajearvioon. Tulojen ja menojen pitkän aikavälin rakenteellinen epätasapaino on noin 2,5 prosenttia suhteessa bkt:seen eli noin 7 miljardia euroa vuoden 2026 tasossa.