Pysäyttävä kuva valtionvelan koroista – ”Seinä nousee pystyyn”

Taloustieteilijä muistuttaa lainakannan kasvun vauhdittavan korkomenoja.
Valtion talousarvioesitys eduskunnan istuntosalissa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Valtion talousarvioesitys eduskunnan istuntosalissa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

EK:n johtaja, taloustieteilijä Sami Pakarinen toteaa ”seinän nousevan pystyyn” valtion velan korkokuluissa varsin maltillisillakin oletuksilla.

Hän on jakanut Twitterissä alla näkyvän kuvan valtion velasta ja korkokehityksestä. Ennusteessa korkokulut olisivat vuonna 2026 jo peräti neljä miljardia euroa koko lainakannan keskimääräisellä 2,4 prosentin korolla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sami Pakarinen toteaa etenkin lainakannan kasvun vauhdittavan korkomenoja.

– Eilen Suomen 10 v. lainan korko oli jo 3,2 prosenttia. Muutos on ollut nopea ja se tekee tilanteesta entistä haastavamman. Viime kevään Julkisen talouden suunnitelman korkoura näyttää tämän päivän valossa erittäin maltilliselta, ekonomisti huomauttaa.

Ero nykytilan ja ennusteen välillä ilmenee toisesta alla näkyvästä kuvasta.

Poimintoja videosisällöistämme

Pakarinen muistuttaa, että kyseessä on tässä vain valtion velka. Sen päälle tulevat vielä kunnat ja ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet, jotka nekin ekonomistin mukaan velkaantuvat.

Sami Pakarinen viittaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä vuosina 2013-2020 toimineen Martti Hetemäen toteamukseen siitä, että valtion taloudenpidon suhteen pitää olla hyvin varovainen, koska meillä kaikilla on siinä niin paljon kiinni.

– Näin nopeassa muutoksessa tuota varovaisuutta ja ennakointia tulisi noudattaa suurella prioriteetilla. Nyt riskiä liian paljon, Pakarinen jatkaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Iskut energialaitoksiin voivat tuntua maailmantaloudessa jopa vuosien ajan.
Henkilöstö siirtyy uuden omistajan palvelukseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja jää eläkkeelle toukokuussa.
Mainos