Yhdysvallat, Euroopan unioni ja monet muut valtiot asettivat Venäjää kohtaan tiukkoja pakotteita Ukrainan sodan alkamisen seurauksena vuosi sitten.
Pakotteet olivat mittakaavaltaan ja ankaruudeltaan ennenäkemättömiä Venäjän kokoiselle valtiolle. Ensimmäisenä päätettiin varojen jäädyttämisistä ja korkeateknologian vientiä koskevista kielloista.
Pakotteita kiristettiin viime vuoden aikana Venäjän jatkettua sotatoimiaan. EU vähensi vaiheittain venäläisen öljyn ja maakaasun tuontia, ja yli 1 200 länsimaista yhtiötä lopetti toimintansa maassa.
Wesleyanin yliopiston professori Peter Rutland huomauttaa tavoitteena olleen iskeä presidentti Vladimir Putinin sotakassaan. Toiveena oli, että ulkoinen paine estäisi konfliktin laajanemisen ja kannustaisi Kremliä vetämään joukkonsa takaisin.
Rupla romahti sodan ensimmäisenä viikkona, mutta palautui pian Venäjän keskuspankin toimien ansiosta. Inflaatio oli 18 prosenttia huhtikuussa, mutta joulukuussa enää 12 prosenttia.
– On totta, että talouspakotteet ovat iskeneet rajusti tietyille sektoreille, kuten lentoalalle ja autoteollisuuteen, joiden tuotanto laski 80 prosenttia ulkomaisten komponenttien puutteen vuoksi, Peter Rutland kirjoittaa Conversation-sivustolla.
Venäjän bruttokansantuote laski lopulta vain kolme prosenttia vuoden 2022 aikana. Kauppojen hyllyille ilmaantui yhä enemmän venäläisiä, kiinalaisia ja turkkilaisia tuotteita. Vähittäiskaupassa laskua kertyi yhdeksän prosenttia.
– Pakotteista ja taistelukentällä koetuista tappioista huolimatta Putin ei ole osoittanut mitään perääntymisen merkkejä. Hän mobilisoi syyskuussa 300 000 reserviläistä ja aloitti ohjus- ja lennokki-iskut Ukrainan sähköjärjestelmän lamaannuttamiseksi, Rutland toteaa.
Energiavienti rahoitti hyökkäyssodan
Neuvostoliiton ja Venäjän talousjärjestelmiä vuosikymmeniä tutkinut professori listaa neljä pääsyytä sille, miksei Venäjän talous romahtanut odotetulla tavalla.
Sodan rahoituksen kannalta tärkeimmäksi tekijäksi nousi energian vienti. Sotatoimet maksoivat arviolta yli 280 miljoonaa euroa päivässä, mutta Kreml sai yli 750 miljoonaa euroa päivittäin myyntituloja öljyn ja maakaasun viennistä.
– Tämä rahavirta riitti estämään elintason romahtamisen sekä Venäjän kaluston ja ammusvarastojen ylläpitämisen, Peter Rutland sanoo.
Venäjälle pakotteita asettaneet 49 valtiota vastaavat noin 60 prosenttia maailmantaloudesta. Intia ja Kiina ovat sen sijaan lisänneet venäläisen öljyn ja maakaasun tuontia, tosin alennushintaan. Turkin kaupankäynti Venäjän kanssa kasvoi 45 prosenttia vuoden 2022 aikana.
Professori huomauttaa Kremlin valmistautuneen uuteen sotaan jo vuosikausia ja sopeutuneen Krimin miehityksen jälkeen asetettuihin pakotteisiin. Kaoottinen 1990-luku totutti venäläiset yrittäjät ja kuluttajat sattumanvaraisiin talousshokkeihin.
– Monet ihmiset odottivat pahinta ja varautuivat siihen, Rutland toteaa.
Tilanne voi muuttua nopeasti
Myös Venäjän eliitti on pysynyt uskollisena Vladimir Putinille taloudellisista tappioista huolimatta. Harva on uskaltanut arvostella sotaa ääneen. Eliitti tietää, että Putinin haastaminen tarkoittaisi vähintäänkin liiketoiminnan loppua Venäjällä.
Peter Rutland uskoo tilanteen mahdollisesti muuttuvan ratkaisevalla tavalla vuoden 2023 aikana.
Venäjä on lopettanut monien tärkeiden talouslukujen julkaisemisen, joten väitteisiin maan tilanteesta on syytä suhtautua varauksella. Professorin mukaan on mahdollista, että todellinen tilanne on huomattavasti synkempi.
Vladimir Putinin valttikortti eli energiavienti on vaarassa, sillä Euroopan ostot tulevat vähentymään merkittävästi vuoden 2023 aikana. EU asetti venäläiselle raakaöljylle joulukuun alussa 60 dollarin hintakaton barrelia kohden. Meriteitse toimitetun öljyn osto kiellettiin 5. joulukuuta ja öljytuotteiden osto 5. helmikuuta 2023 alkaen.
Professorin mukaan Venäjän liittovaltion budjetti oli jo aiemmin äärimmäisen paineen alla. Viime vuoden alijäämä oli 45 miljardia euroa, ja se katettiin kansallisesta hyvinvoinnin rahastosta. Noin 180 miljardin euron rahasto on kutistumassa nopeasti, sillä öljy- ja maakaasutuottojen lasku loi pelkästään tammikuulle 2023 noin 36 miljardin euron alijäämän.
– Tammikuu voi olla poikkeus, mutta jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, niin Venäjän hallituksella voi olla yhä suurempia vaikeuksia rahoittaa sotaa, Peter Rutland toteaa.
Peter Rutland: "For now at least, I believe that it’s clear the sanctions have not weakened Putin’s grip on power, nor his resolve – and capacity – to continue waging the war on Ukraine."https://t.co/EcaKq8pA4O
— Brian Taylor (@bdtaylor_SU) February 23, 2023